Useat EU- ja Nato-maat ajavat tiukempia Euroopan komissiolta tiukempia sanktioita venäläiselle energialle. Venäläisen raakaöljyn hintasäännöstelyä halutaan kiristää ja pakotteet ulottaa nesteytettyyn maakaasuun eli LNG:iin.
Politico-lehden mukaan LNG-pakotteita ajavat Suomi, Ruotsi, Puola, Viro, Latvia, Liettua, Tanska, Tsekki, Irlanti ja Romania. Lehden näkemän ehdotuksen mukaan Venäjä on tienannut fossiilisten polttoaineiden kaupasta EU-maihin noin 200 miljardia euroa sen jälkeen, kun se aloitti täysmittaisen hyökkäyksen Ukrainaan hiukan alla kolme vuotta sitten. Vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla EU:n Venäjän LNG-tuonti kasvoi yksitoista prosenttia.
Uutistoimistojen lähteiden mukaan Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia ja Liettua toivovat Euroopan komissiolta myös venäläiselle öljyviennille asetetun hintakaton kiristämistä. Venäläisen raakaöljyn hintakatto on 60 dollaria barrelia kohden. Hintakaton kiristämisen toivotaan vaikuttavan siten, että Venäjän sotatalous ja mahdollisuudet rahoittaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa heikkenisivät.
Tänään tiistaina Helsingissä järjestetään pikaisella aikataululla kokoon kutsuttu Itämeren Nato-maiden huippukokous. Presidentti Alexander Stubb ja Viron pääministeri Kristen Michal isännöivät Presidentinlinnassa järjestettävää kokousta, johon osallistuvat Naton pääsihteeri Mark Rutte, Saksan liittokansleri Olaf Scholz, Puolan pääministeri Donald Tusk, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen, Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen.
Mailta odotetaan kokouksen tuloksena yhteistä julkilausumaa ja toimenpiteitä Itämeren turvaamiseksi ja Venäjän varjolaivaston toimintaan puuttumiseksi. Naton läsnäoloa Itämerellä toivotaan lisättävän, ja Nato on jo ilmoittanut lähettävänsä jäsenmaidensa vahvuudesta ainakin kaksi alusta turvaamaan merialuetta. Verkkouutisten tietojen mukaan mailta odotetaan myös panostuksia vedenalaisen valvontateknologian kehittämiseen. Kokouksen keskeinen pähkinä on kansainvälinen oikeus: miten puuttua kansainvälisen, sinänsä kaupallisen varjolaivaston toimintaan.
– Yhteinen vihollinen vahvistaa, totesi presidentti Stubb Yleisradiolle Saksan liittokansleri Scholzin kanssa käymästään kahdenvälisestä keskustelusta.
