Britannian pääministeri Rishi Sunak vahvisti helmikuussa 2024 maansa lähettäneen ”pienen määrän” sotilashenkilöstöä Ukrainaan. Maassa on tohtori Julian Spencer-Churchillin mukaan ilmeisesti jonkin verran sotilasasiantuntijoita myös ainakin Yhdysvalloista, Alankomaista, Ranskasta ja Latviasta. Lisäksi Ukrainan riveissä taistelee vapaaehtoisia lukuisista eri Nato-maista.
Vaikka Kreml on luonnehtinut läntisten sotilaiden läsnäoloa Ukrainassa suoraksi osallisuudeksi vihollisuuksiin ja jopa sodanjulistukseksi Venäjälle, mihinkään konkreettisiin vastatoimiin se ei ole ryhtynyt, kansainvälisten suhteiden apulaisprofessorina Montrealin Concordia-yliopistossa toimiva Spencer-Churchill sanoo Real Clear Defense -sivuston julkaisemassa artikkelissa.
Hän muistuttaa Viron ehdottaneen että Nato voisi lähettää joukkoja Länsi-Ukrainaan vastaamaan tietyistä selustan tukitehtävistä, ja Ranskan presidentin Emmanuel Macronin väläyttäneen jopa suoraa sotilaallista väliintuloa.
Naton joukot voisivat aktiiviupseeritaustaisen Spencer-Churchillin mukaan puolustaa esimerkiksi Länsi-Ukrainassa sijaitsevia Lvivin, Lutskin ja Vinnytsjan kaupunkeja sekä valvoa Valko-Venäjän ja Moldovan vastaisia rajoja, mikä vapauttaisi kymmeniä tuhansia ukrainalaissotilaita varsinaisiin taistelutehtäviin. Kun tilanne rintamalla on vaikeutunut, tälle olisi hänen mielestään entistäkin suurempi tarve.
Vahva signaali Moskovaan
Naton läsnäolon asteittainen lisääminen Ukrainassa osoittaisi Spencer-Churchillin mukaan länsimaiden strategista ja poliittista solidaarisuutta Ukrainaa kohtaan, horjuttaisi Vladimir Putinin aggressiivisia pyrkimyksiä ja paljastaisi Kremlin ydinaseuhkailun onttouden.
Joukkojen lähettäminen olisi hänen mukaansa vahva signaali siitä, että Nato on aidosti valmis taistelemaan sen sijaan, että olisi valmis hyväksymään Venäjän kanssa solmittavan rauhan millä hinnalla hyvänsä.
– Tämä lyhentäisi sodan kestoa vakuuttamalla Kremlin siitä, että kemiallisin tai ydinasein toteutettava eskalaatio johtaisi mittaamattomiin rankaisutoimiin. Se myös tukisi vallitsevaa strategiaa, jossa ukrainalaiset kuluttavat Venäjän panssarivarastoja, lentokoneita ja maajoukkoja pakottaakseen Moskovan neuvotteluihin epäsuotuisista lähtökohdista käsin, Spencer-Churchill toteaa.