Venäjä on sotilaallinen uhka Euroopalle ja Natolle nyt sekä tulevaisuudessa. Tämä koskee konkreettisesti myös Suomea.
Venäjän käymällä raa’alla hyökkäyssodalla Ukrainassa on epäsuotuisia heijastusvaikutuksia ennen kaikkea Euroopassa, eikä sota ole näillä näkymin loppumassa ainakaan lähitulevaisuudessa.
Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n johtaja John Ratcliffe teki tiistaina yllätysvierailun Moskovaan ja varoitti The Wall Street Journalin mukaan presidentti Vladimir Putinia hyökkäämästä Nato-maiden kimppuun.
Yhdysvaltain tiedusteluarvioiden mukaan Kreml voisi yrittää testata puolustusliiton päättäväisyyttä rajoitetulla hyökkäyksellä lähivuosina.
CIA:n johtajan vierailu Moskovassa on kuitenkin erittäin harvinaista. Viimeksi näin tapahtui juuri ennen Ukrainan täysimittaista sotaa. Silloin Venäjän johtoa varoitettiin hyökkäämästä Ukrainaan.
Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tuoreessa Suomen toimintaympäristö 2040 -raportissa Venäjän arvioidaan olevan vuonna 2040 entistä vihamielisempi toimija ja lisäävän sotilaallisia suorituskykyjään Suomen lähialueilla.
Eräs raportin mahdollinen skenaario käsittelee Venäjän aloittamia sotatoimia Nato-maita vastaan Pohjois-Suomessa, Baltiassa ja Puolassa. Toisessa skenaariossa Venäjän arvioidaan lisäävän voimakkaasti sodan kynnyksen alapuolella tapahtuvia hybriditoimiaan.
Yleisesti Kremlin arvioidaan aloittaneen hybridisodan kiihdyttämisen. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) antoi maanantaina suurlähettiläspäivillä poikkeuksellisen suoran lausunnon Venäjän sabotaasi-iskujen mahdollisuudesta Suomessa.
Pääministeri sanoi olevansa Venäjän sabotaasi-iskujen suhteen aiempaa pessimistisempi ja perustavansa arvionsa saamaansa tietoon.
Eri puolilla Eurooppaa on viime vuosina ja aivan hiljattain tapahtunut sabotaasi-iskuja ja muita tuhotöitä. Venäjän tavoitteena on vaikuttaa Ukrainaa tukeviin länsimaihin ja heikentää niiden Ukrainalle antamaa tukea.
Ei merkkejä sodan päättymisestä
Nato-maiden on syytä seurata tarkkaan Ukrainan sodan tapahtumia ja jatkaa sekä varautumistaan että varustautumistaan.
Ukrainan sodan nopeasta päättymisestä ei ole merkkejä, vaikka Venäjän joukkojen eteneminen Ukrainan rintamalla on pysähtynyt, rajut miestappiot ylittävät kyvyn rekrytoida uusia sotilaita ja talous yskii pahasti.
Venäjän kaukoiskut Ukrainan kaupunkeja ja infrastruktuuria vastaan ovat kiihtyneet ja oletettavasti jatkuvat kiivaina talven ja lämmityskauden lähestyessä. Ukrainalla on vaikeuksia torjua varsinkin ballistisia ohjuksia, koska sillä ei ole tarpeeksi esimerkiksi Patriot-torjuntaohjuksia.
Yhdysvallat on varoittanut Eurooppaa siitä, että Kreml varastoi ohjuksia, joita voidaan käyttää myös Euroopan maita vastaan.
Vaikka Ukraina on kehittänyt kustannustehokkaita keinoja torjua pitkän kantaman hyökkäysdrooneja, Venäjän uusimmat Geran-4- ja Geran-5-versiot käyttävät suihkumoottoreita, joten suurempi nopeus vaikeuttaa niiden torjumista verrattuna aiempiin Shahed-tyyppisiin lennokkeihin.
Samalla halpa torjunta vaikeutuu, ja puolustajan täytyy turvautua kalliimpiin ja harvalukuisempiin aseisiin.
Venäläisiä ja Venäjän elektronisen häirinnän seurauksena ukrainalaisia drooneja on myös tunkeutunut tai harhautunut Naton itäisen sivustan jäsenmaiden ilmatiloihin. Lisäksi Venäjän sotilaslentokoneet ovat jatkaneet ilmatilaloukkauksia.
Uhmakas Kreml
Kremlin retoriikka on pysynyt uhmakkaana ja voitontahtoisena, vaikka samaan aikaan säännöllisin väliajoin pyritään ainakin näennäisesti saamaan aikaan tulitauko ja polku kestävään rauhaan. Venäjä kuitenkin jarruttaa ja pitkittää näitä yrityksiä, minkä vuoksi kaikki rauhanpyrkimykset junnaavat paikallaan.
Kreml myös uhkailee säännöllisesti yksittäisiä Nato-maita vakavilla seurauksilla Ukrainan tukemisesta yrittäen saada ne tekemään kompromisseja Venäjän kanssa ja väläyttelee ydinaseiden käytön mahdollisuutta yrittäessään kääntää sodan kulun edukseen.
Kokonaistilannetta vaikeuttaa huhut ja arviot Venäjän suunnittelemasta laajasta liikekannallepanosta syyskuun parlamenttivaalien jälkeen. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Kreml suunnittelee yli 300 000 henkilön mobilisointia kovien rintamatappioiden paikkaamiseksi.
Länsimaisten tiedustelupalveluiden mukaan Venäjällä on toteutettu mahdolliseen liikekannallepanoon liittyviä valmiusharjoituksia viime aikoina.
Korkea-arvoiset evo-upseerit ja asiantuntijat ovat kuitenkin arvioineet, että mahdollinen uusi liikekannallepano ei toisi Vladimir Putinille hänen toivomaansa läpimurtoa taistelukentällä Venäjän sodankäynnin rakenteellisten ongelmien vuoksi.
Lisäksi syksyllä mahdollisesti toteutettavan liikekannallepanon ei katsota olevan ratkaiseva Venäjän tämän vuoden sotatoimien kannalta.
Venäjän muodostamaan uhkaan ei ole tällä hetkellä olemassa yhtä simppeliä ratkaisua. Sen sijaan tähän pitää vastata päättäväisillä ja yhdenmukaisilla toimilla.
Länsi- ja Nato-maiden pitäisi tukea Ukrainaa sotilaallisesti ja taloudellisesti entistä enemmän, kasvattaa voimakkaasti omia sotilaallisia kyvykkyyksiään ja pelotettaan sekä panostaa varautumiseen.
