Ensi kesänä järjestettävässä Naton huippukokouksessa Vilnassa on puolustusliiton entisen apulaispääsihteerin Patrick Turnerin mukaan välttämätöntä sopia puolustusmenojen merkittävästä kasvattamisesta. Taustalla on Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota, jota hän kuvaa merkittävimmäksi Euroopan turvallisuuteen vaikuttaneeksi muutokseksi sitten vuoden 1989.
– Meidän on oltava jälleen kerran valmiit taistelemaan, puolustusliiton apulaispääsihteerinä 2015–2022 toiminut brittidiplomaatti Turner sanoo Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Euroopan yllä vaanii hänen mukaansa uuden suursodan uhka, ja samaan aikaan myös Kiina kehittyy entistä aggressiivisempaan suuntaan. Yhdysvallat on edelleen maailman johtava sotilasmahti, mutta sen voisi olla vaikea hallita kahta suurta konfliktia samanaikaisesti. Siksi eurooppalaisten valtioiden on otettava aiempaa suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan.
Lupaukset on pidettävä
Kun ukrainalaiset taistelevat ja kaatuvat maansa puolesta, muun Euroopan on tehtävä Patrick Turnerin mukaan kaikkensa puolustaakseen sekä Ukrainaa että itseään. Tyhjät lupaukset eivät auta – tarvitaan konkreettisia tekoja.
Naton jäsenmaat sopivat vuonna 2014 nostavansa puolustusmenot 2 prosenttiin bkt:sta. Myönteistä kehitystä on tapahtunut, mutta läheskään kaikki liittokunnan jäsenet eivät ole hänen mukaansa edelleenkään toimineet riittävän määrätietoisesti.
– Viime vuonna, kahdeksan vuotta alkuperäisen sitoumuksen jälkeen, Naton 30 jäsenmaasta vain yhdeksän ennakoi saavuttavansa 2 prosentin tason. Vasta sitten, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan, eräät liittolaiset sitoutuivat ensimmäistä kertaa tiukasti 2 prosentin tasoon, Turner sanoo.
Tahti on kuitenkin edelleen tuskastuttavan hidas. Tanska on sitoutunut saavuttamaan tavoitteen vuoteen 2033 mennessä ja Belgia vuoteen 2035 mennessä. Saksa on luvannut kasvattaa puolustusmenojaan 100 miljardilla eurolla viiden vuoden kuluessa, mutta nyt sen puolustusbudjetti on 1,4 prosentin tasolla bkt:sta. Italian puolustusmenot ovat Turnerin mukaan 1,5 prosentin bkt-tasolla, Espanjan vain 1 prosentin.
Edes 2 prosentin taso ei Turnerin mukaan enää riitä, vaan Vilnan huippukokouksessa jäsenmaiden on sitouduttava 2,5 prosenttiin bkt:sta. Sekin on hänen mielestään minimivaatimus.
– Vertailun vuoksi todettakoon, että 2,5 prosenttia oli suunnilleen Euroopan maiden puolustusmenojen taso kylmän sodan lopussa, jolloin Venäjän aiheuttama uhka oli huomattavasti nykyistä pienempi eikä Kiina muodostanut läheskään yhtä laajoja ja erilaisia uhkia kuin nyt, hän toteaa.
– Euroopassa meneillään oleva sota, joka ei näytä laantumisen merkkejä, on vahva muistutus siitä, että puolustus on välttämättömyys – ei ylellisyys. Omat kansalaisemme ja ukrainalaiset tarvitsevat lupauksia, jotka myös pidetään.
