Entinen Naton Euroopan-joukkojen komentaja, kenraali Ben Hodges kehottaa Natoa ja Euroopan unionia poistamaan yhdessä kansalliset rajat ylittävän sotilaallisen liikkuvuuden esteitä Euroopassa. Asia on hänen mukaansa sekä kriisinhallinnan että Euroopan oman turvallisuuden ja vakauden kannalta kriittisen tärkeä.
– Naton ja EU:n yhteistyö on tässä ponnistuksessa olennaista, sillä EU:lla on avaimet useiden siihen sisältyvien haasteiden ratkaisemiseen, amerikkalaiskenraali kirjoittaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon (CEPA) artikkelissa.
Tehokas pelotevaikutus edellyttää hänen mukaansa uhan nopeaa tunnistamista, nopeaa päätöksentekokykyä joka tasolla sekä käytännössä osoitettua kykyä keskittää tarvittava määrä joukkoja, jotta kriisi tai sen eskaloituminen konfliktiksi voidaan ehkäistä.
– Ilman näitä ”nopeuksia” ja toiminnan mahdollistavaa sotilaallista liikkuvuutta Naton joukkojen – myös Yhdysvalloista saapuvien nopeiden amerikkalaisten täydennysten – siirtämiseksi uhatulle alueelle opportunistinen vastustaja voi arvioida tehdä väärän arvion liittokunnan sitoutuneisuudesta ja päättäväisyydestä, Hodges sanoo.
– Se saattaa laskea, että se pystyy saavuttamaan tavoitteensa ennen kuin Nato ehtii reagoida ja saattamaan liittokunnan tapahtuneiden tosiasioiden eteen, mihin mahdollisesti sisältyisi myös uhkaus ydinaseiden käytöstä, hän toteaa.
Eroon pullonkauloista
Hodges pitää ymmärrettävänä, että Nato-maiden pääkaupungeissa huomio keskittyy nyt koronaviruspandemian ja sen dramaattisten seurausten hallintaan. Puolustusbudjetteihin kohdistuu hänen mukaansa runsaasti painetta tilanteessa, jossa hallitusten on löydettävä resursseja talouden jälleenrakentamiseen ja miljoonien ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseen.
Entiset turvallisuusuhat ja tarve niiden torjumiseen ovat kuitenkin Hodgesin mukaan jäljellä myös silloin, kun pandemia on väistynyt.
– Kuinka voimme auttaa poliittisia johtajiamme suoriutumaan koronavirukseen liittyvistä haasteista ja samalla varmistamaan tehokas pelotevaikutus myös tulevaisuudessa, hän kysyy.
Oikean lähestymistavan voisi hänen mukaansa tarjota ajatus kriisiliikkuvuudesta.
– Palauttakaamme mieliin taannoiset kuvat eurooppalaisten rajojen massiivisista rekka- ja autojonoista sen jälkeen, kun maat alkoivat sulkea rajanylityspaikkoja ilman ennakkokoordinointia. Tarkoituksena oli padota nopeasti leviävää virusta. Näihin ruuhkiin kuitenkin jumittuivat myös tärkeät lääkkeet ja tarvikkeet, toisessa maassa asuva terveydenhuollon henkilöstö, pilaantuvat elintarvikkeet, maatalouden tarvitsemat kausityöntekijät sekä kansalaiset, jotka yrittivät palata kotimaahan hallitustensa määräyksiä noudattaen, Hodges toteaa.
EU:n on hänen mukaansa syytä luoda kriisiliikkuvuuden mekanismeja, jotka mahdollistavat ohituskaistan terveydenhuollon tarvikkeille ja muille viruksen leviämisen ehkäisyn kannalta välttämättömille tuotteille.
– Monet samoista mekanismeista ovat tarpeen myös sotilaalliselle liikkuvuudelle. EU:n kriisiliikkuvuuteen kohdistama huomio voi siis edistää myös sotilaallista liikkuvuutta, hän painottaa.
Kaikkiin uhkiin vastattava
Natoa ja EU:ta Hodges kehottaa yhteistyöhön strategisten ja alueellisten uhkien koko kirjon – siis myös koronaviruksen – tehokkaaksi torjumiseksi.
– Tulokselliseen yhteistyöhön on olemassa runsaasti potentiaalia. EU:n ”strategisen kompassin” tulisi ottaa huomioon Naton sotilasstrategia ja pian julkaistava pidäkkeen ja puolustuksen kokonaiskonsepti. Tämä on strategisesti tärkeää myös Yhdysvaltojen kannalta, joten USA:n hallinnon olisi kannustettava yhteistyöhön, Hodges sanoo.
– Naton ja EU:n yhteistyötä ohjaaviin periaatteisiin tulisi sisällyttää se, että sotilasjoukkojen siirtämisellä halki Euroopan on monia yhtäläisyyksiä sen kanssa, mitä edellyttää välttämättömien hyödykkeiden ja henkilöiden liikuttelu pandemioiden ja muiden ei-sotilaallisten kriisien yhteydessä, hän toteaa.
LUE MYÖS:
”Nato kohtaa rajoillaan uhkia” – Saksa ja USA tiivistävät yhteistyötä
