Puolustusliitto Naton entinen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen kritisoi NTV:n haastattelussa kovin sanakääntein Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin epäröintiä Ukrainan asetoimitusten suhteen.
Rasmussenin mukaan nykyinen maailmanpoliittinen tilanne muistuttaa osittain kylmää sotaa. Hän toivookin, että länsimaiden johtajat ottaisivat tuosta ajanjaksosta oppia.
– Mielestäni kylmän sodan opetus on, että paras tapa turvata rauha on olla vahvempi kuin autokraatit, vahvempi kuin vastustajamme, Rasmussen sanoo.
Hänen harmikseen kaikki Nato-maat eivät kuitenkaan ole sisäistäneet tätä opetusta. Hän nostaa esimerkiksi Saksan, joka on kyllä toimittanut Ukrainaan runsaasti aseistusta, mutta samalla jatkuvasti epäröinyt niiden toimitusten suhteen.
Ensin liittokansleri Scholz epäröi Leopard-panssarivaunujen toimittamista. Tällä hetkellä hän ei taas suostu luovuttamaan Ukrainalle pitkän kantaman Taurus-ohjuksia.
Yhdysvallat on ehtinyt jo luovuttaa Ukrainalle vastaavia pitkän kantaman ATACMS-ohjuksia. Aiemmin Saksa on seurannut asetoimituksissa Yhdysvaltain jalanjälkiä, mutta ohjusten suhteen Scholz ei ole muuttanut kantaansa.
Rasmussen kertoo, ettei ymmärrä Scholzin toimintaa. Hän nostaa esiin sen, että viivytykset panssarivaunutoimituksissa johtivat lopulta siihen, että Venäjä ehti linnoittaa rintamalohkojaan. Tämä taas johti hyökkäyksissä vältettävissä oleviin ukrainalaissotilaiden kuolemiin.
Rauhan sijaan epäröinti asetoimituksissa johtaakin Rasmussenin mukaan loputtomaan sotaan.
– Huomasin, että Scholz haluaa tulla nähdyksi ”rauhankanslerina”. Sanon nyt, että epäröinti ei tee hänestä rauhankansleria. Päin vastoin, se tekee hänestä ikuisen sodan kanslerin, Rasmussen linjaa.
Rasmussen toivookin, että länsimaat lakkaisivat epäröimästä ja antaisivat Ukrainan käyttää aseita parhaaksi näkemällään tavalla.
– Meidän on poistettava kaikki rajoitukset asetoimituksista, niin asetyyppien kuin niiden käytönkin suhteen, Rasmussen jyrähtää.
Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia provosoi Rasmussenin mukaan eniten heikkous. Jos Ukraina esimerkiksi painostettaisiin alueluovutuksiin osana rauhansopimusta Venäjän kanssa, Putinin valloitushalut todennäköisesti vain kasvaisivat. Kun Venäjä näkisi, että se voi lähes seurauksetta käyttää aseellista voimaa naapureitaan vastaan, voisivat seuraavina kohteina voisivat olla Moldova ja Baltian maat.
Rasmussen linjaakin, että Putin ei saa onnistua Ukrainassa. Poliitikkojen tehtävä on saada kansat tämän tavoitteen taakse, sotaväsymyksestä riippumatta.
– Se vaatii päättäväistä poliittista johtajuutta, jotta tämä viesti saadaan perille Euroopan kansoille, Rasmussen toteaa.
