Naton tuore ex-pääsihteeri Jens Stoltenberg kehottaa Ukrainaa hakemaan mallia Suomen historiasta. Virkansa kuunvaihteessa jättänyt Stoltenberg pohtii laajassa Financial Timesin haastattelussa mahdollisia ratkaisuja yli kaksi vuotta kestäneeseen Ukrainan sotaan.
Päätös rauhanneuvotteluihin suostumisesta on Ukrainan, Stoltenberg korostaa, mutta maan liittolaisten on osaltaan luotava edellytykset hyväksyttäville ja Ukrainan itsenäisyyden turvaaville neuvotteluille. Stoltenberg ei usko lännen heittävän Ukrainan osalta ”pyyhettä kehään”, mutta arvioi jonkinlaisen uuden vaiheen alkavan Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkeen marraskuussa.
– Asioihin saatetaan yrittää saada liikettä niin taistelukentällä kuin neuvottelupöydän ympärillä, hän sanoo.
Kysymykseen, miten hän itse neuvoisi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyä, norjalainen Stoltenberg hakee lopulta vastauksen Suomen historiasta.
– Suomi taisteli rohkean sodan Neuvostoliittoa vastaan vuonna 1939. He aiheuttivat Puna-armeijalle paljon odotettua suurempia tappioita. Sodan päättäneissä alueluovutuksissa Suomi menetti 10 prosenttia pinta-alastaan. Mutta he saivat turvatun rajan, ex-pääsihteeri sanoo.
Financial Times muistuttaa kuitenkin Suomen pysyneen toisen maailmansodan jälkeen pitkään sotilaallisesti liittoutumattomana, kun taas Ukraina pyrkii voimakkaasti Naton jäseneksi. Yhdysvallat ja Saksa ovat toistaiseksi suhtautuneet Ukrainan jäsenpyrkimyksiin nihkeästi, mutta Stoltenbergin mukaan Ukrainalle voitaisiin räätälöidä Naton ja Venäjän yhteenoton riskiä vähentävä ratkaisu.
Vaikka ex-pääsihteeri myöntää vertailun hankalaksi, eivät esimerkiksi Yhdysvaltojen Japanille antamat turvatakuut koske Kuriilien kiisteltyä saariketjua, joten viidennen artiklan aktivoivan punaisen linjan ei Stoltenbergin mukaan tarvitsisi Ukrainassa välttämättä noudattaa maan rajoja.