– Jokainen Nato-maa voi tehdä yksilöllisen päätöksen siitä, sallitaanko Ukrainan käyttää länsimaisia aseita pitkän kantaman iskuihin Venäjälle, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi haastattelussa Britannian LBC Radiolle kertoo The Kyiv Independent.
– Yksittäisten liittolaisten tehtävänä on tehdä nämä päätökset, mutta on tärkeää, että kuulemme tiiviisti näistä asioista, Stoltenberg sanoi.
Ukraina toivoo saavansa luvan käyttää lännen toimittamia pitkän kantaman ohjuksia, joita sillä jo on hallussaan iskeäkseen syvällä Venäjän alueella sijaitseviin sotilaskohteisiin.
Odotukset olivat korkealla viime viikolla ennen presidentti Joe Bidenin ja Britannian pääministerin Keir Starmerin tapaamisia Washingtonissa, mutta päätöksestä ei ilmoitettu.
Aiheesta käytyjen keskustelujen näyttäessä lähestyvän politiikan muutosta, Venäjän presidentti Vladimir Putin ja muut virkamiehet ovat lisänneet retoriikkaa väittäen, että tällainen askel merkitsisi Naton suoraa sotaa Venäjän kanssa.
Stoltenberg myönsi uhan olevan olemassa.
– Sodassa ei ole riskittömiä vaihtoehtoja. Mutta uskon edelleen, että suurin riski meille on, jos presidentti Putin voittaa Ukrainassa, hän totesi.
Jotkut Nato-maat ovat jo alkaneet muuttaa kantaansa pitkän kantaman iskuihin viime päivinä.
The Guardian raportoi 11. syyskuuta nimeämättömiin Britannian virkamiehiin viitaten, että maan hallitus oli jo tehnyt myönteisen päätöksen Storm Shadow -ohjustensa käytöstä ennen Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinkenin ja Britannian ulkoministerin David Lammyn yhteistä matkaa Kiovaan.
Muun muassa Suomi, Ruotsi ja Kanada eivät ole asettaneet rajoituksia toimittamiensa aseiden käytöstä iskuihin Venäjälle.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz puolestaan on toistanut moneen kertaan, että Saksa ei anna Ukrainan käyttää aseitaan pitkän kantaman iskuihin, ”vaikka muut maat päättäisivät toisin”.
