Korkeatasoinen tutkimus on Nato-maiden suurimpia vahvuuksia, sanoo puolustusliiton tutkimusjohtaja Bryan Wells Dagens Nyheterin haastattelussa. Sodankäynnin teknologinen kehitys kiihtyy, ja ainakin toistaiseksi liittouma on Wellsin mukaan kehityksen kärjessä. Uransa puolustusteknologian parissa tehnyt Wells vertaa haastattelussa yliopistojen merkitystä jopa aseisiin.
– On tärkeää, että Natossa ymmärretään vahvuutemme – ja akateemiset instituutiomme ovat yksi niistä. Ne eivät pelkästään ole pohja jatkuvalle teknologiselle etumatkallemme, vaan myös kouluttavat poliitikkojamme ja sotilaitamme, Wells sanoo DN:lle.
Oxfordin yliopistosta väitellyt Wells työskenteli ennen Natoon siirtymistään vuosikymmeniä Britannian puolustusministeriössä. Tutkimusjohtajana hän johtaa liittouman tiede- ja tutkimusorganisaatiota sekä toimii Naton johdon tieteellisenä neuvonantajana.
Sodankäynnin keskeinen trendi viime aikoina on ollut sotilaiden korvaaminen miehittämättömillä kulkuneuvot. Uutta teknologiaa on käytettävä eettisesti kestävin tavoin, Wells painottaa, mutta Naton viholliset eivät välttämättä samoja sääntöjä tule noudattamaan. Teknologisesti kehittyneen puolustusliiton ei kuitenkaan tarvitse alentua vihollisen tasolle, Wells toteaa.
Miehittämättömät kulkuneuvot, tekoäly ja ilmastonmuutokset ovat joitakin Nato-johtajan listaamia tulevaisuuden sodankäyntiin vaikuttavia tekijöitä. Samalla Wells tekee synkän huomion Ukrainan sodasta, joka on monin paikoin jumittunut asemasodaksi lennokkien tehdessä joukkojen liikkumisesta lähes mahdotonta. Tilanne muistuttaa hänestä ensimmäistä maailmansotaa ja sen juoksuhautoja.
– Tavallaan teknologinen on vienyt konfliktin ajallisesti taaksepäin, vanhaan tapaan käydä sotaa.
