Turun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on tarkasteltu kiusaamisen yhteyttä nuorten itsemurhayrityksiin.
Yuko Mori toteutti lastenpsykiatrian alan väitöstutkimuksessaan laajan kansainvälisen koulukyselyn, jossa selvisi, että noin 5 prosenttia nuorista oli yrittänyt itsemurhaa. Ne oppilaat, jotka olivat joutuneet sekä verkkokiusaamisen että perinteisen kiusaamisen uhriksi olivat todennäköisimmin yrittäneet itsemurhaa.
Mori tutki väitöskirjassaan nuorten keskeisiä mielenterveyshaasteita Aasian ja Euroopan maissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin kouluturvallisuuteen ja mielenterveysongelmien avunhakukäyttäytymiseen liittyviä kysymyksiä sekä nettikiusaamisen ja itsemurhayritysten välistä yhteyttä.
Morin väitöstutkimuksessa toteutettiin laaja koulukysely, jossa käytettiin vertailukelpoisia menetelmiä eri maissa.
Kyseessä on ensimmäinen laaja kansainvälinen tutkimus, jossa tutkittiin verkkokiusaamisen ja itsemurhayritysten välistä yhteyttä.
– Itsemurhayritysten esiintyvyys oli 4,8 prosenttia, ja tytöillä se oli suurempi. Niillä oppilailla, jotka olivat joutuneet sekä verkkokiusaamisen että perinteisen kiusaamisen uhriksi, oli suurin itsemurhayrityksen riski, Mori kertoo yliopiston tiedotteessa.
Kyselytutkimuksen otokseen kuului 21 688 13–15-vuotiasta nuorta Kiinasta, Suomesta, Kreikasta, Intiasta, Indonesiasta, Iranista, Israelista, Japanista, Liettuasta, Norjasta, Venäjältä, Singaporesta ja Vietnamista.
Yli 31 prosenttia nuorista koki olonsa turvattomaksi koulussa.
– Vertailluista maista Suomessa tytöt kokivat olonsa useimmiten turvalliseksi koulussa, sillä vain 11,5 prosenttia vastanneista koki olonsa turvattomaksi koulussa. Japanissa vastaava luku oli 69,8 prosenttia, Mori kertoo.
Pojat kokivat vähiten turvattomuutta kouluissa Norjassa (7,7 %) ja eniten Japanissa (68, 2%).
– Kiusaaminen, mielenterveysongelmat ja opettajan tuen puute vaikuttavat siihen, kokevatko nuoret olonsa turvalliseksi koulussa.
Maailmanlaajuisen mielenterveystiedon kerääminen nuorilta on tärkeää, sillä monet mielenterveysongelmat puhkeavat teini-iässä. Nuorten mielenterveyteen liittyvistä eroista eri maiden ja kulttuurien välillä on kuitenkin aiemmin tuotettu vain vähän luotettavaa tietoa.
– Mielenterveysongelmiin liittyvät käsitykset ja stigma sekä tapa hoitaa mielenterveysongelmia voivat vaihdella huomattavasti eri maissa. Nuorten mielenterveyteen liittyvä kansainvälinen vertaileva tutkimus onkin tärkeää, jotta ymmärrämme, kuinka yleisiä nämä ongelmat ovat ja kuinka voimme vähentää niitä, Mori sanoo.
Väitöstutkimuksessa selvisi myös, että erityisesti alhaisemman tulotason maissa nuoret hakivat harvoin ammattiapua mielenterveysongelmiinsa. Suomessa noin neljännes vakavista mielenterveysongelmista kärsivistä tytöistä hakeutuu ammattiavun piiriin. Tytöt hakivat apua todennäköisemmin kuin pojat.
Tutkimus korostaa turvallisempien kouluympäristöjen luomisen ja paremman mielenterveystuen tarjoamisen merkitystä nuorille.
– Tuen tarjoaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta nuoret voivat menestyä tässä kriittisessä kehitysvaiheessa. Meidän tulisi kehittää uusia kouluissa tarjottavia mielenterveysohjelmia ja toteuttaa kiusaamisen vastaisia aloitteita ja digitaalisia interventioita nuorten tukemiseksi maailmanlaajuisesti, Mori sanoo.
Morin väitöstutkimus tehtiin osana Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen koordinoimaa Eurasian Child Mental Health Study -tutkimusta, jossa tarkastellaan nuorten hyvinvointia ja mielenterveyttä eri maissa.
