Hallituksen tavoite julkisen velkasuhteen vakauttamisesta hallituskauden loppuun mennessä on edelleen epävarmalla pohjalla, arvioi Talouspolitiikan arviointineuvosto tiistaina julkaisemassaan vuosiraportissa.
Hallitusohjelman täytäntöönpanosta ja uusista sopeutustoimista huolimatta julkisen velan ennustetaan kasvavan suhteellisen nopeasti suhteessa bkt:hen.
Syitä ovat ennakoitua heikompi kustannuskehitys, hyvinvointialueiden menojen nopea kasvu sekä joidenkin sopeutustoimien alun perinkin epävarmat vaikutukset.
– Hallitusohjelmassa esimerkiksi arvioitiin, että työvoiman tarjontaa koskevat politiikkatoimet vahvistaisivat julkista taloutta noin 2 miljardilla eurolla vuodessa työllisyyden kasvun kautta. Näiden toimien työllisyysvaikutuksia on kuitenkin vaikea arvioida tarkasti etukäteen, ja niiden täysimääräinen toteutuminen vie joka tapauksessa aikaa, raportissa kirjoitetaan.
Neuvosto esittää, että hyvinvointialueille olisi järkevää antaa lisäaikaa säästöjen toteuttamiseen.
Raportin mukaan hallituksen on syytä harkita lisäjouston tarjoamista hyvinvointialueille tilapäisesti, jotta keskeiset palvelut voidaan turvata.
Hyvinvointialueiden tulee kattaa vuodesta 2023 kertyneet alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä.
Neuvosto muistuttaa, että menosäästöjen jakaminen pidemmälle ajanjaksolle ei tarvitse tarkoittaa valtion rahoituksen kasvattamista pidemmällä aikavälillä.
Hallituksen sopeutustoimet kiristävät finanssipolitiikkaa selvästi kuluvana vuonna. Neuvoston mukaan työttömyyden viimeaikainen nousu ja Suomen muuta euroaluetta hitaampi inflaatio viittaavat siihen, että näiden toimien ajoitus ei ole suhdannepolitiikan kannalta ihanteellinen.
Toisaalta työllisyys on edelleen suhteellisen korkealla tasolla esimerkiksi viime vuosikymmenen lopun tilanteeseen verrattuna, tuotantokuilun odotetaan supistuvan vuonna 2025, ja julkiset menot kasvavat väestön ikääntymisen vuoksi myös ilman uusia päätöksiä. Lisäksi euroalueen rahapolitiikan viimeaikainen keventäminen vahvistanee kokonaiskysyntää.
– Tätä taustaa vasten, ja velkasuhteen nopeaan kasvuun liittyvät riskit huomioiden, hallituksen finanssipolitiikan viritys vuodelle 2025 ei vaikuta liian kireältä, neuvosto toteaa.
Neuvosto esittää, että suhdannepolitiikan näkökulmasta olisi kuitenkin hyvä välttää sellaisia uusia sopeutustoimia, jotka merkittävästi heikentäisivät kokonaiskysyntää tänä vuonna.
Hallituksen on perusteltua jatkaa uudistuksia, jotka vahvistavat julkista taloutta pitkällä aikavälillä. Esimerkkinä raportissa nostetaan eläkeuudistus, jonka ei tarvitsisi heikentää kokonaiskysyntää lähivuosina lainkaan.
Arviointineuvoston mukaan hallituksen viime kevään kehysriihen päätökset tukevat hallituksen taloustavoitteita, mutta heikko talouskehitys ja hyvinvointialueiden kasvavat kustannukset heikentävät julkisen talouden näkymiä.
Suomen talouden suhdannekehitys on ollut heikompaa kuin muiden Pohjoismaiden ja euroalueen talouksien. Yksi selitys tälle ovat Venäjälle asetettujen talouspakotteiden vaikutukset, sillä ne todennäköisesti heijastuvat Suomeen voimakkaammin kuin useimpiin muihin Euroopan maihin. Suomen työllisyysaste on laskenut enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, raportissa muistutetaan.
Kokonaistuotannon kääntyminen loivaan kasvuun viime vuoden aikana ennakoinee kuitenkin suunnanmuutosta. Korkojen laskun voi olettaa vahvistavan kysyntää kuluvana vuonna.
Ilmastopolitiikassa tarvitaan arviointineuvoston mukaan voimakkaampia toimia päästöjen vähentämiseksi taakanjakosektorilla sekä hiilinielujen kasvattamiseksi maankäyttösektorilla.
– Ilmastotavoitteista tinkiminen heikentää Suomen ilmastopolitiikan uskottavuutta ja lisää julkisen talouden riskejä. Julkisen talouden näkökulmasta olisi suotavaa, että tukien ja avustusten sijasta tukeuduttaisiin enemmän veroihin tai maksuihin, joita perittäisiin toimista, jotka kasvattavat päästöjä tai pienentävät hiilinieluja, raportissa huomautetaan.
Vuonna 2014 perustettu riippumaton arviointineuvosto julkaisee vuosittain arvion harjoitetusta talouspolitiikasta.
