Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA on perustanut 12 tukikohtaa ja kaksi signaalitiedusteluasemaa Ukrainaan. Yhteistyö on ollut laajaa ja tiivistä jo pitkään, mutta ei aivan ongelmatonta, kertoo valtalehti New York Times.
Ilman CIA:ta Ukraina ei olisi pystynyt vastustamaan Venäjän hyökkäystä talvella 2022, sanoi lehdelle silloin tiedustelupalvelu SBU:n johtajana toiminut Ivan Bakanov.
Yhteistyö juontaa juurensa keväälle 2014. Ukrainan länsi-integraatiota hiekoittanut Viktor Janukovytš oli paennut Venäjälle, Maidanin mielenosoittajat saavuttaneet tavoitteensa, mutta Venäjän valtasi Krimin. Turvallisuuspalvelu SBU:n uudeksi johtajaksi tullut Viktor Nalyvaitšenko pyysi CIA:lta ja Britannian ulkomaantiedustelu MI6:lta apua pahasti rempalleen jääneen tiedustelupalvelun nykyaikaistamiseksi.
CIA:n johtaja John Brennan lensi Kiovaan. Hän kertoi Nalyvaitšenkolle että CIA oli kiinnostunut yhteistyöstä, mutta tahdin CIA määräisi itse. Taustalla oli erilaisia huolia: kauanko Janukovytšin vastaiset voimat pärjäisivät? Lisäksi SBU:ssa oli huolestuttavan paljon Venäjän agentteja. Tieto Brennanin vierailustakin vuoti heti. Vastineeksi SBU tarjosi CIA:lle käyttöön kaiken datan, mitä se saisi Venäjästä irti.
Tuolloin Yhdysvaltain presidenttinä oli Barack Obama, joka halusi edetä hankkeen kanssa varovasti. Valkoinen talo asetti rajat: ei mitään sellaista yhteistyötä, jolla olisi tappavia seurauksia.
SBU:n johtaja Viktor Nalyvaitšenko valitsi vastatiedustelupäällikökseen Valeri Kondratiukin. Hänen kanssaan kehitettiin erikoisjoukko, joka hankki tiedustelutietoa Venäjän puolelta. Se toimi menestyksekkäästi ja onnistui esimerkiksi salakuuntelemaan puheluita, joista selvisi tietoa lähes 300 ihmistä surmanneesta Malaysian Airlinesin lennon alas ampumisesta. CIA vakuuttui.
Vuonna 2015 Ukrainan uusi presidentti Petro Porošenko vaihtoi SBU:n johtajan toiseen, mutta CIA löysi sotilastiedustelu GUR:n johtoon nousseesta kenraali Kondratiukista uuden yhteistyökumppanin. Myös CIA hyötyi, koska ukrainalaisten oli paljon helpompi värvätä venäläisiä kuin yhdysvaltalaisten.
Vuoden 2016 tienoilla CIA ryhtyi kouluttamaan ukrainalaista erikoistiimiä. Tiimissä, joka nimi on Yksikkö 2245, oli keskeisenä toimijana mies nimeltä Kyrylo Budanov. Nykyään hän johtaa Ukrainan sotilastiedustelua.
CIA:n koulutushanketta kutsuttiin nimellä Operation Goldfish, eli Operaatio kultakala. Ukrainalaisia tiimejä koulutettiin käyttämään valehenkilöyksiä ja tekemään tiedusteluoperaatioita Venäjän alueille sekä muihin maailman maihin, joissa venäläisiä on paljon. Näistä mainitaan yksittäisenä eksoottisena esimerkkinä Kuuba. Muut maat ovat NY Timesin mukaan Euroopassa.
Operaatio kultakala perusti kaksitoista operaatiokeskusta lähelle Venäjän rajaa. Niissä on kerätty tiedustelutietoa Venäjän puolelta ja niiden kautta on Venäjällä toimineet agentit ovat operoineet. Vuonna 2016 kenraali Kondratiuk kertoi CIA:lle suunnitteilla olevasta sabotaasioperaatiosta, jossa venäläisten junaradat olisi tuhottu, mikäli Kreml olisi määrännyt asevoimat siirtymään kohti Ukrainaa. CIA:lle tämä ei sopinut alkuunkaan, koska Valkoinen talo oli asettunut reunaehdot. Kun myöhemmin samana vuonna kävi ilmi, että Venäjä oli tuomassa Krimille taisteluhelikoptereita, ryhtyi GUR:n päällikkö Kondratiuk ryhtyi toimimaan omin päin. Hän lähetti tehtävälle CIA:n puolustustarkoituksiin kouluttaman Yksikkö 2245:n. Sen nouseva tähti oli Kyrylo Budanov, GUR:n nykyinen päällikkö.
Sabotaasi-isku kuitenkin epäonnistui. Venäjän presidentti Putin syytti julkisesti Ukrainaa terrori-iskusta, ja Barack Obaman varapresidentti Joe Biden otti yhteyttä Ukrainan Porosenkoon valittaakseen aiheutuvista vaikeuksista.
Osa Obaman hallinnosta olisi halunnut lopettaa koko yhteistyön. Myös CIA:n päällikkö John Brennan valitti asiasta GUR:n johtaja Kondratiukille, ja tilanne maksoi Kondratiukille hänen työpaikkansa. Heti Kondratiukin eron jälkeen Donetskissa tapahtui räjähdys, joka surmasi separatistien sotaherra Arsen Pavlovin, jonka sotanimi oli Motorola. CIA:lle selvisi, että operaation onnistumista juhlivat heidän kouluttamansa erikoismiehet, mutta Yhdysvaltojen omiin presidentinvaaleihin oli niin vähän aikaa, ettei tilanteeseen ollut aikaa ja energiaa puuttua.
Pian toimistoonsa surmattiin myös toinen Venäjän asettamien separatistien sotalordi nimeltä Givi. Ei aikaakaan, kun GUR:n Yksikkö 2245:n komentaja surmattiin autopommilla hänen ollessaan matkalla tapaamaan CIA:n väkeä Kiovassa.
Kun Donald Trump valittiin presidentiksi vuonna 2016, ukrainalaiset olivat hyvin huolissaan yhteistyön jatkumisesta. CIA:n johtajaksi vuonna 2017 noussut Mike Pompeo ja kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton varmistivat tuen ja toiminnan jatkumisen. Lisäksi Ukraina oli myös auttanut CIA:ta, kun se yritti taklata Venäjän sotilastiedustelun sekaantumista oman kotimaansa presidentinvaaleihin.
Vuonna 2020 Ukrainan uusi presidentti Volodymyr Zelenskyi nimitti Yksikkö 2245:ssa palvelleen Kyrylo Budanovin GUR:n johtoon. Yhteistyö CIA:n kanssa vahvistui entisestään. Se vaikutti niin toimivalta, että CIA halusi hyödyntää mallia muidenkin kumppanien kanssa ja kutsui Haagiin koolle tapaamisen. Siihen osallistuivat ainakin Britannian ulkomaantiedustelu MI6 ja Hollannin tiedustelu, jota New York Times ei nimeä. Tuloksena oli liittouma Venäjän toimia vastaan, ja Ukraina oli keskeinen osa sitä.
Maaliskuussa 2021 liittouma alkoi havaita, miten Venäjä keskitti joukkojaan Ukrainan ympärille. Yhdysvaltojen ja Britannian tiedustelut alkoivat viimeistään marraskuuhun mennessä tuoda pöytään omia, huolestuttavia tietojaan. Ne kertoivat, ketkä Ukrainan hallinnon edustajat Venäjä aikoi surmata tai siepata. Presidentti Zelenskyi ei vakuuttunut aivan heti, ja tammikuussa 2022 CIA:n johtaja Bill Burns lähti Kiovaan briiffaamaan häntä.
Kun hyökkäys lähestyi, Yhdysvaltain lähetystö evakuoitiin, mutta CIA:n virkailijat jäivät Länsi-Ukrainaan. Presidentti Joe Biden määritti rajat uudelleen, ja nyt CIA:n tiedustelutietoa sai käyttää myös tappaviin operaatioihin. CIA:n virkailijoita sijoitettiin myös eräisiin Ukrainan tukikohtiin ja partisaaniverkostot, joita se oli aiemmin auttanut Ukrainaa kouluttamaan, ryhtyivät toimiin vallatuilla alueilla.
– Vetävätkö he [CIA] liipasimista? Eivät. Mutta auttavatko maalittamaan kohteita? Ehdottomasti, sanoi eräs New York Timesin haastattelemista noin 200:sta lähteestä.
Nyt Ukrainassa ollaan huolissaan tuen jatkumisesta. Kun aseapupaketit ovat jumittuvat senaattiin, he pelkäävät, että myös CIA jättää heidät. Mutta yksi CIA-lähde sanoi, että huoli on turha: CIA:n johtaja Burns kävi Kiovassa viimeksi aiemmin helmikuussa.
