Yhdysvaltalainen New York Times on tehnyt laajan artikkelin suomalaisesta asevelvollisuusjärjestelmästä. Lehden toimittaja tutustui Suomen puolustusvoimiin seuraamalla varusmiesten harjoituksia eri puolilla maata.
Aluksi NYT muistuttaa, että Suomella on pitkä yhteinen maaraja Venäjän kanssa. Se on merkittävä syy sille, miksi Suomessa ei edelleenkään ole luovuttu koko ikäluokkaa koskevasta asevelvollisuudesta. Amerikkalaislehti kertoo myös, kuinka Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa toi sodan lähemmäksi myös Suomessa.
– Sodan todellisuus on tullut paljon läheisemmäksi. Se näyttää todennäköisemmältä nyt, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Se herätti meidät, asevelvollisuutta suorittava Kasper Wallasvaara kertoo NYT:ille.
Lehti kertoo, kuinka Suomessa kaikki miehet lähtökohtaisesti joutuvat suorittamaan asevelvollisuuden tai vaihtoehtoisesti siviilipalveluksen jossain vaiheessa 18-30 -vuotiaina. NYT nostaa esille myös sen, että naiset ovat saaneet osallistua vapaaehtoiseen asepalvelukseen vuodesta 1995 lähtien.
NYT huomauttaa, että toisin kuin monet muut Euroopan maat, Suomi ei ole missään vaiheessa ajanut alas omaa puolustustaan. Siihen ei tuo muutosta edes liittyminen puolustusliitto Naton jäseneksi, sillä Suomi aikoo jatkossakin perustaa puolustuksensa asevelvollisuuden varaan.
Lehden haastattelemien varusmiesten ja kouluttajien mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on selvästi lisännyt varusmiesten motivoitumista palvelukseen.
– Nyt he tietävät, miksi ovat suorittamassa asepalvelusta. Nyt voimme vastata siihen kysymykseen, pommiharjoitusten komentaja, eversti Vesa Laitonen kertoo.
NYT nostaa esiin myös sen, kuinka Suomi on Venäjän rajanaapurina joutunut lukuisiin sotiin itänaapurinsa kanssa. Erityismaininnan saavat talvi- ja jatkosota, jolloin Suomi onnistui torjumaan Neuvostoliiton hyökkäyksen ja säilyttämään itsenäisyytensä. Lehti kuitenkin huomauttaa, että sodat päättyivät Suomen tappioon ja mittaviin alueluovutuksiin.
