Kansanedustaja Noora Fagerström (kok.) kirjoittaa Helsingin Sanomissa, että Suomessa vallitsee ilmapiiri, jossa yrittäjyys on upeaa ja kunniakasta niin kauan kuin yritys menestyy. Mikäli uskallus ja riskin kantaminen eivät puolestaan onnistu, yrittäjyydessä epäonnistuminen nähdään itseaiheutettuna ja siinä on edelleen vahva häpeän stigma.
– Amerikassa konkurssi kertoo siitä, että on yrittänyt. Suomessa siitä, että on epäonnistunut, Fagerström toteaa.
HS kirjoitti viikonvaihteessa Fagerströmistä jutun, jonka otsikko alkoi: ”Mehubaareilla rikastuneen kansanedustajan firmat ahdingossa”.
Artikkelista ilmeni, että käytännössä kyse ei ole ”Fagerströmin firmoista”, vaan hän on sijoittanut rahaa kasvuyrityksiin sekä istunut muutamien yritysten hallituksissa, joissa osan liiketoiminta ei ole lähtenyt lentoon. Kolmea Fagerströmiin liitetyistä yrityksistä on viime vuosina haettu konkurssiin.
Juttu kirvoitti niin paljon ihmettelyä, että HS:n tutkivan ryhmän esihenkilö Salla Vuorikoski kirjoitti X-alustalla perusteluja.
– Kansanedustajat ovat maan ylimpiä vallankäyttäjiä ja heidän talousongelmansa ovat matalalla kynnyksellä uutisia, Vuorikoski sanoi.
Keskustelijat huomauttivat erityisesti start-upeihin sijoittamisen luonteesta, sillä ylivoimainen valtaosa niistä ei yllä menestykseen. Vuorikoski myönsi tämän palautteen osin oikeaksi.
– Toimittaja ei ole lainkaan ymmärtänyt, että enkelisijoittajana, pääomasijoittajana, VC [Venture capital]-hommissa kasvuyritysten kanssa suurin osa, jopa noin 9/10 yrityksistä ei onnistu. Artikkeli ei kerro mitään muuta liikemiestaidoista kuin sen, että Fagerström on itse kerran onnistunut isosti, kommentoi Nokiassa liiketoimintaryhmän johtajana työskentelevä Tommi Uitto.
Mielipidekirjoituksessaan Fagerström kertoo näkevänsä yrittämisen kunniatehtävänä.
– Yrittäjät ottavat paljon riskejä, henkilökohtaisestikin. Liian moni ei uskalla lähteä yrittäjäksi epäonnistumisen, häpeän ja leimautumisen pelossa. Yrittäminen ei aina ole helpoin tie, etenkään ensimmäisen yrityksen kohdalla. Vastuuta ja tekemistä on paljon. Virheiltä ja vääriltä päätöksiltä ei aina voi välttyä. Olivatpa liikemiestaidot tai hallitustyöskentely kuinka hyvissä kantimissa tahansa, hän kirjoittaa.
Fagerström sanoo siksi sijoittaneensa start-upeihin, jotta voisi tukea yrittäjiä niin vaikeiden kuin hyvienkin hetkien aikana. Suomessa pitäisi kansanedustajan mukaan uskaltaa puhua yrittäjyydestä avoimemmin myös silloin kun se on haastavaa sekä pyytää apua herkemmin.
– Ennen kaikkea toivon, että Suomessa yrittäjyyden ylle ei luoda vaikeina hetkinä häpeän varjoa, vaan kannustusta ja toivoa. Sillä ilman rohkeutta yrittää, olisi meidän yhteiskuntamme hyvin toisenlainen, Fagerström sanoo.
Fagerström tuli tunnetuksi Jungle Juice Bar -ketjun perustajana, jonka hän sittemmin myi pääomasijoittajille. Jungle Juice Barin toiminnasta Fagerström jäi kokonaan pois vuonna 2020.
Toimittaja ei ole lainkaan ymmärtänyt, että enkelisijoittajana, pääomasijoittajana, VC-hommissa kasvuyritysten kanssa suurin osa, jopa noin 9/10 yrityksistä ei onnistu. Artikkeli ei kerro mitään muuta liikemiestaidoista kuin sen, että Fagerström on itse kerran onnistunut isosti.
— Tommi Uitto (@tommiuitto) August 10, 2024
