EKP tekee inflaatioennusteen joka maaliskuussa kuluvalle ja seuraavalle vuodelle. Ekonomisti Sanna Kurrosen mukaan ennen finanssikriisiä kaikenlainen ennustaminen oli toki suhteellisen helppoa, kun merkittäviä sokkeja taloudessa ei ollut ja kahden prosentin taso ennusteessa oli lähellä toteutunutta.
– Vuoden 2008 lopulta alkaen sokkeja on ollut sitäkin enemmän ja ennustamisesta on tullut vaikeaa, Kurronen kirjoittaa Nordean aamukatsauksessa.
Hänen mukaansa EKP:n maaliskuussa tehty ennuste seuraavan vuoden inflaatiosta on viimeisen viiden toteutuneen vuoden osalta poikennut keskimäärin 0,9 prosenttiyksikköä.
– Eli kun EKP nyt ennustaa ensi vuoden inflaatioksi 1,3 %, viime vuosien ennustetarkkuus huomioon ottaen inflaatio voi hyvin todennäköisesti olla 0,4 % tai miksei myös 2,2 %.
Kurrosen mielestä koko ennustaminen tuntuukin turhalta.
– Viime vuosien ennustemenestys huomioiden keskuspankin politiikka ei perustu millekään uskottaville oletuksille tulevan inflaation tasosta. Vaikka keskuspankki voi vaikuttaa tulevaan inflaatioon, se tietää tulevaisuudesta yhtä vähän kuin markkinatkin.
