Nordea on aloittanut hankkeen, jossa se paljastaa niin sanottuja muulitilejä tekoälyn avulla. Asiasta kertoi Finanssialan puheenjohtaja ja Nordean henkilöasiakkaista Pohjoismaissa vastaava johtaja Sara Mella finanssiseminaarissa.
– Yksi tekoälyn käytön pilottihankkeistamme on niin sanottujen muulitilien tunnistaminen. Tähän mennessä niitä on ollut vaikea tunnistaa, sillä niillä liikkuvat summat ovat pieniä ja tasaisia, eikä niissä esiinny mitään hälyttävää tai poikkeavaa toimintaa. Tekoälyn avulla pystymme yhdistelemään tietoa monista eri paikoista, ja pääsemme paljon paremmin kiinni mahdollisiin muulitileihin ja rikollisten jäljille, Mella sanoi.
Vaikka tekoälystä on suuri apu huijausten torjumisessa, ei se yksistään ratkaise koko ongelmaa. Mella korostaa digihuijausten torjumisen olevan koko yhteiskunnan ongelma ja kaikki toimijat tarvitaan mukaan talkoisiin.
– Mikään toimija ei tätä ongelmaa yksinään ratkaise, vaan mukaan tarvitaan kaikki. Viranomaiset tarvitsevat enemmän resursseja tutkia tapauksia. Suurten teknologiajättien roolia ja vastuuta on vahvistettava, ja niidenkin pitäisi huolehtia paremmin sivuiltaan löytyvistä vääristä tiedoista ja huijauksista. Teleoperaattoripuolen vastuulla on puolestaan huolehtia televerkkojen puhtaudesta.
Tekoälyn kehitys menee jatkuvasti eteenpäin rikollisten keskuudessa, mutta myös pankkisektorilla. Mellan mukaan mitään ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan tekoälyn hyödyntäminen ja asiakkaiden suojeleminen vaatii valtavia investointeja.
– Me Nordeassa olemme investoineet valtavasti talousrikollisuuden torjuntaan. Käytännössä tämä tarkoittaa yli 1,5 miljardin euron investointeja vuodesta 2015 lähtien ja yli 3400 nordealaista työskentelee päivittäin talousrikollisuuden estämisen parissa.
Puheenvuorossaan Mella sanoi jatkuvasti yleistyvien digihuijausten olevan niin suuri yhteiskunnallinen ongelma, että pankkien tiedonvaihtoa on vapautettava tältä osin.
– Myös Suomen kilpailuviranomaisen olisi syytä päivittää ohjeistustaan.
