Nordea ennusti maaliskuussa 0,3 prosentin bruttokansantuotteen (bkt) kasvua kuluvalle vuodelle.
– Nyt nollakasvuun yltäminen siirtyy tuonnemmaksi ja talouden kasvuennustetta on korjattava alaspäin. Pelkästään nollakasvuun yltäminen edellyttää merkittävää piristymistä loppuvuoden aikana, Sorjonen kirjoittaa.
Suomen bkt on viimeisen kahdeksan vuosineljänneksen ajan joko supistunut edellisestä neljänneksestä tai pysynyt ennallaan – se ei ole kertaakaan kasvanut niin paljon, että kasvuluku pyöristyisi edes 0,1 prosenttiin.
Tilastokeskuksen torstaina julkaisema nopean ennakkoarvion mukaan bkt supistui tammi – helmikuussa 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 0,8 prosenttia vuodentakaisesta.
Sorjosen mukaan myös muu tilastoaineisto tukee laajasti ajatusta bkt:n laskusta ensimmäisellä vuosineljänneksellä.
– Talouskasvun lähteet puuttuvat edelleen.
Alkuvuosi odotuksiakin huonompi
Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan alkuvuoden kokonaistuotannon heikkous heijastelee sekä kaupan ja teollisuuden vaisuja lukemia.
– Tilastokeskuksen ennakko näyttää odotettuakin heikommalta ja aiheuttaa paineita laskea suhdanne-ennustetta, vaikka samaan aikaan koko EU:n talous näyttää piristyvän, Kuoppamäki sanoo.
Hän huomauttaa, että yleensä kansainväliset suhdanteet heijastuvat Suomeen melko ripeästi, mutta tällä kertaa maan talous ei ole noussut sitten kesän 2011.
– Teollisuuden uusien tilauksien nousu helmi-maaliskuussa on lähes ainoa positiivinen kova talouden mittari.
Kuoppamäki odottaa uusien tilauksien nousevan edelleen läntisten vientimarkkinoiden kasvaessa, mutta kotimaisen kysynnän heikkous jarruttaa taloutta vielä pitkään
