Norjan poliisin turvallisuuspalvelu PST:n julkaisema kansallinen uhka-arvio vuodelle 2023 nimeää Venäjän tiedustelun Norjan suurimmaksi uhaksi kuluvana vuonna. Toiminnan uskotaan kuitenkin pysyvän yhdenmukaisena aiempien vuosien kanssa.
Norjan Nato-jäsenyys, läheinen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa, strateginen sijainti, yhteinen raja Venäjän kanssa, runsaat luonnonvarat ja kilpailukykyinen teknologia ovat syitä Venäjän tiedustelun korkealle aktiivisuudelle.
Maiden väliset suhteet ovat merkittävästi huonontuneet viimeisen vuoden aikana, mikä on vaikeuttanut Venäjän tiedonsaantia, mutta on aiheuttanut sen, että Venäjä on valmis ottamaan enemmän riskejä tiedustelutoiminnassa, koska nyt sillä on enemmän voitettavaa kuin hävittävää.
Suuri osa Venäjän tiedustelutoimista muodostuu tietoverkko-operaatioista, joilla pyritään pääsemään käsiksi arkaluontoiseen informaatioon. Venäjän lisäksi Kiinalla, Iranilla ja Pohjois-Korealla on verkko-operaatioita Norjassa. Venäjä käyttää verkko-operaatioissa myös rikollisryhmiä.
Venäjällä on Norjassa lähetystöissä toimivia tiedusteluviranomaisia, jotka yrittävät värvätä lähteitä, joilla on pääsy heidän etsimäänsä tietoon. Norjassa pidätettiin lokakuussa yliopistotutkija, jota epäillään illegaaliksi eli valehenkilöllisyyden turvin Venäjän tiedustelun hyväksi toimineeksi henkilöksi.
Venäjä jatkaa tiedonkeruuta Norjan niistä poliittisista prosesseista, joilla on tai voi olla merkitystä Venäjän intresseille. Se pyrkii myös jatkuvasti seuraamaan Norjan kaikkea sellaista sotilaallista kykyä, jolla voisi olla vaikutusta Venäjän turvallisuuteen ja toimintavapauteen. Tiedustelu kohdistuu myös liittolaisten läsnäoloon Norjassa.
Norjan arktista aluetta koskevat kehityssuunnitelmat ja Huippuvuorten hallintoon liittyvät toimijat ovat Venäjän tiedustelun kohteita. Huippuvuorista muodostettiin viime vuonna erillinen tullialue, jonka valvontatoimia Venäjän odotetaan seuraavan.
Norjan asema Euroopan energiantuottajana on kasvanut, ja toisaalta Venäjällä on halua heikentää Euroopan energiaturvallisuutta. Näistä syistä Venäjän odotetaan keräävän tietoa Norjan öljy-, kaasu- ja energiasektorista.
Venäjä tarvitsee tietoa Norjan kriisinhallinnasta sekä maan toimintatavoista missä tahansa akuutissa tilanteessa Venäjän kanssa. Siksi pelastuspalvelut, poliisi ja hätätilannevalmiuden järjestelmät ovat sille arvokkaita tiedonhankinnan kohteita.
Venäjän puolustus- ja muu teollisuus hamuaa länsiteknologiaa ja siihen liittyvää tietoa, joiden peitettyjä ja salaisia hankintayrityksiä odotetaan Norjassa kuluvana vuonna. Kiinalla, Iranilla ja Pakistanilla on samoja pyrkimyksiä.
Luonnollisesti Venäjää kiinnostaa kaikki tieto, joka voi vaikuttaa sen käymään sotaan Ukrainassa. Norjan ja lännen suunnittelemat Ukrainan sotilaalliset tukitoimet sekä Venäjään kohdistettavat poliittiset ja taloudelliset pakotteet ovat Venäjän tiedustelutoiminnan kohteita.
Vaikutusyrityksiä Norjan kansalaismielipiteeseen ja poliittiseen päätöksentekoon Venäjän intressejä koskevissa asioissa – kuten Ukrainan tukemisessa ja Venäjän vastaisissa pakotteissa – on odotettavissa sekä perinteisen että sosiaalisen median kautta. Sabotaasia sen sijaan pidetään raportissa epätodennäköisinä, paitsi jos Kremlin halu laajentaa konfliktia Naton ja lännen kanssa kasvaa.
