Norjaan syksyllä 2015 Pohjois-Venäjän kautta saapuneiden ja turvapaikkaa hakeneiden siirtolaisten joukossa oli tiedustelutehtäville määrättyjä ihmisiä. Asiasta kertoi Norjan turvallisuuspoliisi PST omassa podcastissaan tammikuun alussa. Psst-podcastissa haastateltiin PST:n vastatiedusteluyksikön päällikköä Atle Tangenia. Lisäksi Norjan yleisradioyhtiö NRK myös haastatteli Tangenia asiasta erikseen.
– Silloin PST käytti huomattavasti resursseja etsiessään vieraiden valtioiden tiedustelua tänne kohdistuneesta siirtolaisvirrasta. Me myös löysimme sitä, Tangen sanoi.
Vastatiedustelun päällikkö myönsi, että PST kertoo asiasta julkisesti nyt ensimmäistä kertaa. Tangen ei kuitenkaan halunnut tarkentaa, minkä valtion tai valtioiden kansalaisia tiedustelutehtävillä havaittiin.
– Nämä olosuhteet ja tilanteet ovat edelleen PST:n kiinnostuksen kohteina. Laiton pakolaisiin kohdistuva tiedustelu ja Norjaan matkalla olevien pakolaisten värvääminen jotta he harjoittaisivat laitonta tiedustelua täällä Norjassa, on edelleen relevanttia. Siksi emme voi kertoa tästä nyt yksityiskohtaisemmin, Tangen sanoi NRK:lle.
Norjassa tapahtuessaan pakolaisiin kohdistuva tiedustelu eli pakolaisvakoilu on rikos. Sillä tarkoitetaan yleensä turvapaikan saaneen kotimaan hallinnon aiheuttamaa häirintää ja tiedustelua, jota voi harjoittaa oma maanmies. Esimerkiksi: hirmuhallintoa paennut ja poliittisen vainon takia turvapaikan saanut voi saada hirmuhallitsijan värväämät vainoajat peräänsä vielä uudessa kotimaassakin. Pakolaisvakoilu on laitonta myös Ruotsissa, mutta ei Suomen laki ei pykälää tunne. Toisaalta Norjaan matkanneiden pakolaisten värvääminen ”harjoittamaan laitonta tiedustelua” voi määritelmällisesti kohdistua myös Norjaan ja norjalaiseen yhteiskuntaan.
PST:n vastatiedustelun päällikkö Atle Tangen korosti, ettei halua kutsua näitä vuonna 2015 tunnistettuja ihmisiä vakoilijoiksi. He eivät olleet perinteisiä, koulutettuja tiedustelu-upseereita.
– He olivat ihmisiä, jotka tiedusteluorganisaatiot olivat huijanneet tai uhkaamalla pakottaneet toteuttamaan tiedustelutehtäviä. Tämä osoittaa millaisia haasteita meillä on edessämme ja millaisia menetelmiä on käytössä. Tämä on edelleen todellinen ongelma.
Ainoalta Venäjän ja Norjan väliseltä lailliselta rajanylityspaikalta Finnmarkissa tuli vuonna 2015 yhteensä yli 5400 turvapaikanhakijaa, monet polkupyörillä. Kun Norja otti tällä Storskogin raja-asemalla käyttöön pikakäännytykset, alkoi hakijoita ilmestyä enenevissä määrin Suomen pohjoisille raja-asemille Sallassa ja Raja-Joosepissa. Kävi ilmi, että Venäjän rajaturvallisuudesta vastaava sisäisen turvallisuuden virasto FSB oli lakannut rajoittamasta maasta poistumista sellaisilta lähtijöiltä, joilla ei ollut asianmukaisia matkustusasiakirjoja.
Virta tyrehtyi vasta kun presidentti Sauli Niinistö oli ripittänyt pääministeri Dmitri Medvedeviä julkisesti sekä käynyt puhelinkeskustelun presidentti Vladimir Putinin kanssa. Tämän jälkeen Putin määräsi FSB:n tiukentamaan pakolaisvirtojen kontrollointia.
Virtaus Euroopan unioiniin alkoi kuitenkin uudelleen vuonna 2021, kun Valko-Venäjä ryhtyi ohjaamaan maahan lentoteitse saapuneita siirtolaisia Liettuaan ja Puolaan. Myöhemmin asia on tullut uudestaan ajankohtaiseksi myös Suomessa, kun siirtolaisia alkoi virrata Suomen raja-asemille marraskuussa 2023. Tämän takia Suomen ja Venäjän välisiä raja-asemia ryhdyttiin sulkemaan.
Norjassa ollaan vakuuttuneita, että vuoden 2015 saapujavirralla heitä testattiin. Norjan puolustustutkimuslaitoksen väitöskirjatutkija Anna-Karen Eggen sanoi NRK:lle, että Suomen osoittaa, että aiemmat siirtolaisvirrat olivat kokeilua. Hän ei usko, että parhaillaankin avoinna olevalle Storskogin raja-asemalle alkaisi virrata Venäjältä siirtolaisia, sillä lienee Venäjän etujen mukaista pitää harvinainen rajanylityspaikka Eurooppaan avoinna.
Suomessa valtioneuvosto määräsi raja-asemille saapuvien siirtolaisten vuoksi kaikki rajanylityspaikat Vainikkalan raideliikenneasemaa lukuun ottamatta suljettaviksi 14. joulukuuta. Sulku kestää sunnuntaihin 14. tammikuuta saakka. Ellei valtioneuvosto kuluvalla viikolla toisin päätä, avataan raja-asemat avataan uudelleen maanantaina 15. tammikuuta.
LUE MYÖS:
Kansanedustaja vaatii: Itärajaa ei tule ensi viikolla avata hetkeksikään
Entä jos itäraja menee totaalisesti kiinni? Näin EK:n palkkaama kenraali arvioi seurauksia
