Tekoon liittyvä nöyryyttäminen eli esimerkiksi pahoinpitelyn kuvaaminen ja materiaalin eteenpäin levittäminen voi jatkossa olla rikoksen koventamisperuste. Tällöin esimerkiksi sosiaaliseen mediaan jaettu video voisi tehdä pahoinpitelystä törkeän.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) kertoo kolumnikirjoituksessaan, että hallitusohjelman mukaan selvitetään mahdollisuudet lisätä nöyryytys törkeän pahoinpitelyn kvalifiointiperusteeksi tai rikoksen koventamisperusteeksi ja tehdään tarvittavat lainsäädäntömuutokset.
Rantanen viittaa viikonloppuna sosiaalisessa mediassa jaettuihin väkivaltavideoihin, joissa pääosin näyttäisi olevan maahanmuuttajataustaisia nuoria pahoinpitelemässä joukolla toisia nuoria.
Rantanen muistuttaa, että väkivaltaisia videoita ei tule jakaa eteenpäin somessa, vaan ne on hyvä saattaa poliisin tietoon. Nöyryyttävien videoiden leviäminen verkossa on lisätrauma uhreille ja niiden levittäminen palvelee tekijöiden halua saada julkisuutta teoilleen.
Rantasen mukaan hallitus suhtautuu nuorten rikollisuuden ja jengiytymisen kasvuun vakavasti.
– Ongelmien ratkomiseksi tarvitaan koko yhteiskuntaa. Se alkaa kotien ja vanhempien kasvatusvastuusta ja sen tukemisesta päätyen maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikkaan, Rantanen kirjoittaa.
Valikoimassa tulee olemaan sekä pehmeitä että kovia keinoja.
– Molempia tarvitaan – on puututtava tehokkaasti rikoksiin, mutta samalla on tartuttava juurisyihin.
Esimerkkinä kovemmista keinoista on tavoite korottaa törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistusta kahteen vuoteen vankeutta sekä rangaista luvattoman ampuma-aseen kantamisesta yleisellä paikalla tai kulkuneuvossa törkeänä ampuma-aserikoksena.
Tiedonvaihdon esteitä rikostorjunnassa puretaan ja poliisin rikostiedustelun sääntelyä uudistetaan, minkä avulla voidaan puuttua tehokkaammin vakavaan jengi- ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Jengirikollisuuteen erikoistuneesta ja poliisilaitosten rajat ylittävästä poliisin ryhmästä pk-seudulla on saatu hyviä tuloksia.
Ennaltaehkäisevässä työssä poliisin, nuorisotyön ja sote-palvelujen ankkuritoiminta pyritään tavoittamaan nuoria, ennen kuin he ajautuvat syvälle rikosten maailmaan. Tavoitteena on kehittää nykyistä ankkuritoimintaa yhä kattavammaksi. Lisäksi alle rikosvastuuiän olevien lasten rikoskierteen katkaisemiseksi etsitään toimenpiteitä.
Kotoutumispolitiikka puolestaan perustuu kielen oppimiseen, työntekoon ja suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamiseen.
– Edistämme esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumista varhaiskasvatukseen ja teemme kotoutumisjärjestelmää velvoittavaksi. Nämä toimet edistävät niin aikuisten kuin lasten kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan, Rantanen katsoo.
