– Politiikan seuraajan näkökulmasta vaalit ovat erittäin mielenkiintoiset, mutta näin Ruotsin kansalaisena niiden tulos hieman huolestuttaa.
Näin kommentoi Sydsvenskanin pääkirjoitustoimittaja Heidi Avellan tänään sunnuntaina käytäviä Ruotsin vaaleja Verkkouutisille. Vaalien lähestyessä sosiaalidemokraattien johtama vasemmistoblokki ja maltillisen kokoomuksen johtama oikeistoblokki ovat miltei tasoissa.
Gallupeissa suurimman puolueen paikkaa on tähän asti pitänyt Magdalena Anderssonin luotsaama sosiaalidemokraatit. Sosiaalidemokraattien kannatus on ollut liki 30 prosenttia. Pääministeripuolueen viitan saattaa silti sunnuntaina ottaa kannettavakseen maltillinen kokoomus Ulf Kristerssonin johdolla.
Vaalit ovat kolmen kauppa. Sosiaalidemokraatit ovat selkeä suosikki. Toiseksi suurimman puolueen tittelistä kamppailevat maltillinen kokoomus ja ruotsidemokraatit. Viime aikaisissa mielipidemittauksissa ruotsidemokraatit ovat kiilanneet maltillisen kokoomuksen edelle 20 prosentin kannatuksella.
Sosiaalidemokraatit ovat johtaneet maata viimeiset kahdeksan vuotta vuodesta 2014 asti. Sen suosio on pitänyt myös näissä vaaleissa, vaikka Avellanin mukaan maltillinen kokoomus ja kristillisdemokraatit ovat valmistautuneet vaaleihin jo neljän vuoden ajan.
– Sosiaalidemokraattien suosion syynä on se, että puolue on johtanut maan yli vaikeiden aikojen ja toinen syy on se, että Magdalena Andersson on Ruotsin suosituin poliitikko, Avellan sanoo.
Hienoisena yllätyksenä voi pitää sitä, että Jimmy Åkessonin luotsaama ruotsidemokraatit on kirinyt toiselle sijalle ohi maltillisen kokoomuksen. Pääministeriksi Åkessonista ei kuitenkaan ole.
Vuonna 2010 valtiopäiville noussutta puoluetta ei pitkään hyväksytty kumpaankaan blokkiin kuuluvaksi. Viime vaaleista lähtien ruotsidemokraatit on kuitenkin yleisesti hyväksytty oikeistoblokin tukipuolueeksi, mutta muut puolueet eivät hyväksy sitä pääministeripuolueeksi. Oikeistoblokkiin kuuluvat maltillinen kokoomus, liberaalit ja kristillisdemokraatit.
Syitä kannatukselle on monia.
– On vaikea sanoa, mistä ruotsidemokraattien kannatus johtuu. Ruotsidemokraatit ovat selkeästi maahanmuuttovastainen puolue. Viimeaikainen jengiväkivalta ja ammuskelu ovat nostaneet jengiväkivallan ja maahanmuuton myös vaaliteemoiksi, Helsingin yliopiston valtiotieteen professori Åsa von Schoultz sanoo Verkkouutisille.
Mitä tapahtuu sunnuntaina?
Ruotsissa jengiväkivalta on ollut vahva teema koko vaalikeskustelujen ajan. Energiakriisistä ja siihen vastaaminen on noussut puheisiin vasta aivan viime aikoina. On arvailtu, että onko se syy ruotsidemokraattien suosioon? Åsa von Schoultz ei osaa sanoa selkeää syytä ruotsidemokraattien suosiolle.
– Lyhytnäköisesti voi sanoa, että ruotsidemokraattien suosion taustalla on viimeaikaiset tapahtumat, mutta pidemmällä aikavälillä Ruotsin aikaisempi maahanmuuttopolitiikka on johtanut siihen, että kysymykset maahanmuutosta, segregaatiosta ja yhteiskuntaan integroitumisesta ovat nousseet keskusteluun aivan uudella tavalla, hän sanoo.
Puolueet ovat esittäneet vaaleissa erilaisia vastauksia jengiväkivaltaan. Ruotsissa on nojauduttu vaalikeskusteluissa muun muassa Tanskan malliin, joka on ollut aiemmin Ruotsissa hyvin suuren kritiikin kohteena. Maltillinen kokoomus on luvannut palauttavansa järjestyksen Ruotsiin muun muassa vaatimalla kovempia rangaistuksia alaikäisille rikollisille.
Yhtenä ratkaisuna jengiväkivaltaan on nähty integraation lisääminen. Yhdeksi keskeiseksi keinoksi on ehdotettu, ehtojen tiukentamista ruotsin kansalaisuuden saamiseksi. Kaikki kolme suurinta puoluetta ovat sitoutuneet siihen, että kansalaisuuden ehtona tulisi olla ruotsin kielen taito. Kolmen suurimman lisäksi liberaalit ja kristillisdemokraatit ovat sitoutuneet siihen.
Sosiaalidemokraattien Magdalena Andersson on ollut huolissaan alueiden eriytymisestä ja sosiaalidemokraatit ovat ehdottaneetkin esimerkiksi maahanmuuttajien määrän rajoittamista ongelmalähiöissä. Andersson on sanonut DN:n haastattelussa, että Ruotsiin ei haluta Little Italya, Somalitownia tai Chinatownia.
Molemmat puolueet maltillinen kokoomus ja sosiaalidemokraatit ovat vaatineet tiukempia otteita jengirikoksia kohtaan. Viimeisimmässä vaaliväittelyssä, jossa kohtasivat maltillisen kokoomuksen Kristersson ja sosiaalidemokraattien Andersson, juuri tämän kysymyksen kohdalla löytyi eniten yhteisiä linjoja.
Mutta mitä sunnuntain vaaleissa tapahtuu. Vaalien lähestyessä siihen on asiantuntijoiden mukaan yhä vain vaikeampi vastata. Selkeää eroa ei ole syntynyt vaan, oikeistoblokki ja vasemmistoblokki ovat lähes tulkoon tasoissa varsinaiseen vaalipäivään lähdettäessä.
Åsa von Schoultz ei uskalla edes arvailla, mikä tulos saattaa olla. Tilanne loppusuoralla on mielipidemittausten mukaan niin tasainen ja se elää koko ajan.
– Olen tähän asti ollut sillä linjalla, että Ulf Kristerssonin maltillinen kokoomus ja oikeistoblokki vievät voiton. Mutta en ole siitä enää niinkään varma, Heidi Avellan sanoo.
Tähän näkee syynä esimerkiksi sen, että liberaalien johtaja Johan Pehrson ei ole onnistunut puolueensa johdossa ja näin oikeistoblokki ei saa riittävää tukea maltillisen kokoomuksen ja ruotsidemokraattien takaa.
– Minulla on tällä hetkellä sellainen fiilis, että sosiaalidemokraatit ja keskustapuolue voisivat muodostaa vähemmistöhallituksen. Mutta se on äärimmäisen vaikeaa, koska ei tiedä kuka tulee siihen rinnalle. On aivan selvää, että esimerkiksi vasemmistopuolue ja keskusta eivät mahdu samaan hallitukseen, Avellan sanoo.
