Hyökkäysjoukkojen vetäytymistä Kiovan suunnalta on Venäjältä myyty suunnitelmien mukaisena toimena. Todellisuudessa kyse näyttäisi kuitenkin olevan strategian muutoksesta. Alkuperäisistä strategisista tavoitteista luovutaan ja sotatoimien painopiste siirretään jatkossa itäiseen Ukrainaan ja mahdollisesti maan eteläiselle rannikolle. Tälle suunnalle näyttäisi kuitenkin siirtyvän merkittävästi heikompi armeija kuin miltä se paperilla näyttää.

Venäjän tappiot ovat olleet tunnetusti varsin kovia. Julkisuudessa on kuitenkin keskitytty lähinnä arvioihin menetettyjen sotilaiden ja kaluston kokonaismääristä. Vähälle huomiolle on jäänyt se, miten tappiot jakaantuvat eri sotilasyksiköihin ja millainen vaikutus tällä on Venäjän kyvylle käydä tehokasta hyökkäyssotaa.

– Kaapattujen asiakirjojen perusteella jotkut Venäjän pataljoonan taisteluosastot olivat [jo valmiiksi] kaukana suunnitellusta kokonaisvahvuudestaan. Kun mukaan luetaan menetykset, veikkaan monien Ukrainassa tällä hetkellä olevien pataljoonan taisteluosastojen olevan todellisuudessa lähempänä komppanian taktisten ryhmien kokoa, King’s Collegen sotilasasiantuntija ja FPRI-ajatushautomon tutkija Rob Lee arvioi Twitterissä.

Hän viittaa länsimaisen viranomaislähteen  Economistille kertomiin rankkoihin lukuihin Venäjän tappioista. Lähde kertoo, että sotaa varten kootuista 125 pataljoonan taisteluosastosta peräti 29 on nyt ”taistelukyvyttömiä”. Tämä merkitsee siis sitä, että noin neljännes Venäjän taisteluosastoista on joko ollut pakko vetää pois sotatantereelta tai liittää toisiin osastoihin. Tilanteen korjaamisen ja joukkojen siirtämisen itäiseen Ukrainaan arvioidaan vievän noin kuukauden.

Rob Lee huomauttaa lisäksi, että Venäjän joukkojen kärsimät tappiot osuvat suhteettomasti moottoroituihin yksiköihin, panssarijoukkoihin, merijalkaväkeen, laskuvarjoyksiköihin sekä tiedustelu- ja erikoisjoukkoihin.

– Nämä ovat niitä yksiköitä, joita Venäjä tarvitsee suorittaakseen hyökkäyksiä JFO:ssa [nimitys Itä-Ukrainan sotatoimialueelle].

Toisena merkittävänä tekijänä pidetään reservien puutetta. Julkisuuteen tihkuneiden tietojen perusteella Venäjällä on ollut vakavia vaikeuksia saada uusia joukkoja Ukrainaan. Asiantuntija-arvioiden perusteella Moskova voi jopa joutua käynnistämään liikekannallepanon saadakseen lisää miehiä sotaan.

Tämä olisi kuitenkin poliittisesti äärimmäisen vaikeaa. Kreml on toistaiseksi ollut varsin haluton julistamaan sotatilaa Venäjälle ja luopumaan julkisesti ajatuksesta, että Ukrainassa on käynnissä pelkkä ”erikoisoperaatio”.

Sodan painopisteen kääntäminen lähinnä Itä-Ukrainaan merkitsee, että Venäjä pystyy keskittämään joukkojaan nykyistä tehokkaammin. Ukrainaan jyvitetyn armeijan kokoa pidetään silti riittämättömänä suurien strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. Venäjän toimissa voikin nyt olla kyse neuvotteluasemien parantamisesta ja jollain tavalla poliittisesti hyväksyttävän lopputuloksen saavuttamisesta.

Economistin lähde toteaa, että toukokuun 9. päivää pidetään nyt sodan kannalta merkittävänä ajankohtana Venäjälle. Moskovassa järjestetään tuolloin toisen maailmansodan voittoa juhlistava suurparaati.

– Kun taustalla on poliittinen vaikutin, joka ajaa asioita tiettyyn suuntaan, voi sen seurauksena olla sotilaallinen katastrofi, hän varoittaa.

Keep in mind that the casualties sustained by Russian forces disproportionality affect motorized rifle, tank, naval infantry, VDV, recon, and spetsnaz companies, which are the units Russia needs to use to conduct offensives in the JFO.

— Rob Lee (@RALee85) April 6, 2022

Western official: "We believe the 9th May [Victory Day] is a significant date [for Russia] given the usual parade [in Moscow]…when you have a political imperative, which drives things in a particular way, you can end up with military disaster as a consequence."

— Shashank Joshi (@shashj) April 6, 2022

Втрати ворога в інфографіці 👇@armyinformcomua pic.twitter.com/WuVtBtlYpv

— Defence of Ukraine (@DefenceU) April 6, 2022