Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tutkinut alaikäisten nuorten alkoholihankintoja.
Selvästi yleisin tapa tutkimuksen mukaan on hankkia alkoholia on kavereiden kautta. Uutena hankintakanavana vanhojen rinnalle on noussut internet ja sosiaalisen median alustat.
Nuoret myös ilmoittivat aiempaa useammin saaneensa alkoholia vanhemmiltaan. Seitsemän prosenttia vastaajista ilmoitti vuonna 2024, että vanhemmat olivat ostaneet, ja 19 prosenttia että he olivat tarjonneet nuoren edellisellä kerralla käyttämän alkoholin.
– Vanhemmat voivat mieltää suojelevansa lapsiaan hankkiessaan itse heille alkoholia. Eli voi olla se tunne, että ainakin tietää paljonko sitä käytetään ja mistä se tuli. Analyysimme perusteella vanhemmilta saadut alkoholijuomat näyttävät kuitenkin tulevan muualta hankittujen lisäksi, ei niiden tilalle, kertoo erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo THL:stä.
Juomisen laskeva trendi hidastunut
Viimeisen vuosikymmenen aikana nuorten mielenterveysoireilu on lisääntynyt ja alkoholinkäyttö on vähentynyt. Samalla kuitenkin alaikäisten nuorten alkoholinkäytön laskeva trendi näyttää hidastuneen ja osin jopa pysähtyneen.
Nuorten ahdistuneisuusoireet ovat lisääntyneet samassa suhteessa runsaasti juovilla sekä niillä nuorilla, jotka eivät juo. Alkoholin juominen on myös vähentynyt samaan tahtiin ahdistuneisuutta kokevilla ja vähemmän oireilevilla.
Ahdistuneisuuden ja humalajuomisen välinen yhteys ei ole tutkimuksen mukaan kovin vahva, mutta tämä mielenterveysongelmien ja päihteiden käytön samanaikainen esiintyminen kuormittaa tuhansia nuoria joka vuosi.
– Eikä ahdistuneisuuden ja humalajuomisen samanaikainen esiintyminen nuorilla ole vähentymässä, vaikka alkoholinkäyttö yleisesti vähenee, toteaa erikoistutkija Noora Berg THL:stä
Niiden tyttöjen osuus, joilla on sekä ahdistuneisuutta että runsasta humalajuomista, on lisääntynyt 29 prosenttia vuosien 2013–2023 välillä. Pojilla tämän ryhmän koko on pysynyt melko vakaana.
Monet yhteiskunnalliset muutokset voivat samanaikaisesti sekä lisätä ahdistuneisuusoireilua että vähentää alkoholinkäyttöä. Esimerkiksi kouluun ja työelämään liittyvät odotukset ja kilpailu saattavat lisätä ahdistuneisuutta ja toisaalta luoda paineita välttää päihteiden käyttöä, jotta toimintakyky ei häiriinny.
– Toisena esimerkkinä voisi nostaa sosiaalisen median käytön lisääntymisen. Sen myötä ahdistuneisuus saattaa lisääntyä, mutta toisaalta kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen vähentyminen voi vähentää myös nuorten mahdollisuuksia käyttää päihteitä sanoo Noora Berg.
Tulokset perustuvat kahteen eri aineistoon. Humalajuomiseen ja ahdistusoireiluun liittyvät tulokset perustuvat THL:n Kouluterveyskyselyihin vuosilta 2013–2023, joissa yhteensä 874 110 perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilasta, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa sekä ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijaa on antanut vastauksia.
Nuorten alkoholihankintoihin liittyvä tulokset perustuvat keväällä 2024 toteutettuun 15–16-vuotiaiden nuorten päihteiden käyttöä käsittelevän eurooppalaisen koululaistutkimuksen (ESPAD) Suomen aineistoon.
