Lähes puolet (45 %) suomalaisista ajattelee, että heikon julkisen talouden vuoksi aikuisten lasten pitäisi ottaa enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan. Vajaa kolmannes suomalaisista pitää luontevana, että naiset kantavat miehiä enemmän hoivavastuuta perheissä.
Ensimmäistä kertaa julkistetun Sukupolvibarometrin mukaan nuoret ja yli 75-vuotiaat kokevat, että oma ikäryhmä on aliedustettu demokratiassa ja palvelujen kehittämisessä.
Sukupolvibarometrin ovat tuottaneet Miina Sillanpään Säätiö, Työeläkevakuuttajat TELA ry ja E2 Tutkimus, joka on vastannut barometrin käytännön toteutuksesta. Barometri tarjoaa tietoa eri ikäisten suomalaisten sukupolviin ja ikääntymiseen liittyvistä näkemyksistä ja tulosten yhteiskunnallisesta merkityksestä.
Vastuu ikääntyneistä jakaa mielipiteitä
Liki puolet (45 %) suomalaisista ajattelee, että heikon julkisen talouden vuoksi aikuisten lasten pitäisi ottaa enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan. Yhtä suuri osuus (46 %) on väittämästä eri mieltä. Ikäryhmien väliset erot ovat maltillisia, mutta 55–64-vuotiaat suhtautuvat asiaan muita useammin kielteisesti.
Vajaan kolmanneksen (31 %) mielestä on luontevaa, että naiset kantavat miehiä enemmän vastuuta hoivasta perheissä ja suvuissa. Enemmistö (64 %) on kuitenkin asiasta eri mieltä.
Nuoret 18–24-vuotiaat ajattelevat useimmin (39 %), että naisten hoivarooli perheissä ja suvuissa on luonteva. Kielteisimmin väittämään suhtautuvat yli 65-vuotiaat. Sukupuolten välillä ei ole erityisen isoja eroja. Naiset (34 %) ovat kuitenkin väittämästä täysin eri mieltä selvästi miehiä useammin (21 %).
– Sukupolvibarometrin perusteella suomalaisilla ei välttämättä ole halua tai mahdollisuutta ottaa hoivavastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan. Barometrin viesti kannattaa ottaa huomioon palvelujen suunnittelussa. Tärkeää on seurata myös, kasvavatko naisiin kohdistuvat odotukset ja millä seurauksilla, sanoo E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja Karina Jutila.
Nuoret ja yli 75-vuotiaat kokevat ikäryhmänsä olevan aliedustettu demokratiassa ja palvelujen kehittämisessä
Nuoret kokevat selvästi muita useammin olevansa aliedustettuina demokratiassa. Vain 19 prosenttia 18–24-vuotiaista nuorista arvioi ikäistensä olevan riittävästi edustettuna demokratiassa ja poliittisessa vaikuttamisessa, ja lukema on alhainen myös 25–34-vuotiassa (27 %).
Myös yli 75-vuotiaat kokevat keskimääräistä useammin jäävänsä paitsioon demokraattisessa vaikuttamisessa. Heistä noin kolmannes (35 %) arvioi ikäryhmänsä edustuksen riittäväksi.
Nuoret ja eläkeikäiset kokevat olevansa marginaalissa myös työelämän ja palvelujen kehittämisessä. Yli 65-vuotiaista ainoastaan noin joka kymmenes arvioi ikäluokkansa olevan riittävästi edustettuna työelämän kehittämisessä, eikä lukema ole juuri parempi (14 %) kysyttäessä palvelujen kehittämisestä.
Yli 75-vuotiaista vain 18 prosenttia kokee ikäistensä olevansa riittävästi edustettuna julkisessa keskustelussa.
Yli 40 prosenttia 18–24-vuotiaista ei osaa arvioida, onko oman ikäisten edustus riittävää työelämän kehittämisessä. Neljännes (26 %) on tyytyväisiä ikäryhmän rooliin työelämän kehittämisessä.
– Sukupolvibarometri kertoo, että vain 11 prosenttia suomalaisista ajattelee, että ikä määrittelee ihmistä erittäin paljon. Kuitenkin yhteiskunnan monet toiminnot ja palvelut on järjestetty ihmisten iän mukaan. Tarvitsemme lisää vuorovaikutusta ja areenoita, joilla eri-ikäiset kohtaavat toisiaan. Yhteiskunnan ja palveluiden kehittäminen ja tulevaisuuden rakentaminen eivät kuulu vain nuoremmille. Myös ikääntyvillä on sanottavaa niihin, painottaa Miina Sillanpään Säätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen.
Eläkevuodet merkitsevät elämästä nauttimista
Sukupolvibarometrissä selvitettiin, mitä ajatuksia eläkevuodet ja ikääntyminen herättävät suomalaisissa. Kärkeen nousevat elämästä nauttiminen (53 %) ja se, että on aikaa harrastuksille ja mielekkäälle tekemiselle (50 %).
Reilu kolmannes (38 %) suomalaisista ajattelee antoisaa aikaa läheisten kanssa. Monen mielessä on myös huolia. Puolet suomalaisista pelkää toimintakyvyn heikkenemistä ja itsemääräämisoikeuden menettämistä (50 %).
Barometrissä kysyttiin myös taloudellisen riippumattomuuden merkityksestä. Yli 90 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että heille on tärkeää olla ikääntyneenä taloudellisesti riippumaton läheisistään.
– Taloudellisen riippumattomuuden merkitys varttuneemmalla iällä koetaan tärkeäksi kaikissa ikäluokissa. Tämä korostaa myös lakisääteisen työeläketurvan ylläpidon ja kehittämisen tärkeyttä, toteaa Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.
– Myös taloudellisen kasvun eväistä huolehtiminen ja nuorempien ikäpolvien työelämään kiinnittymisen varmistaminen ovat tarpeen, jotta taloudellinen riippumattomuus ja oman näköinen elämä ovat mahdollista myös nykyisille nuorille sitten, kun he ovat aikanaan vanhoja, jatkaa Siimes.
Enemmistö ei usko saavansa riittävästi hoitoa ikääntyneenä
Suomalaisten enemmistö (61 %) ei usko, että saa riittävää hoitoa ikääntyneenä. Viesti on vakava erityisesti 25–55-vuotiailta, sillä heistä noin kaksi kolmesta ei usko hoidon riittävyyteen. Sen sijaan yli 65-vuotiaissa ja erityisesti yli 75-vuotiaissa hoidon riittävyyttä epäileviä on keskimääräistä vähemmän.
Sukupolvibarometrissä selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä, mistä he arvioivat saavansa hoivaa ja apua ikääntyneenä. Suomalaisista 60 prosenttia luottaa siinä julkisiin palveluihin. Liki puolet uskoo saavansa ikääntyessään apua puolisoltaan ja lapsiltaan.
Ystävien, sukulaisten ja yksityisen sektorin apuun luottaa neljännes suomalaisista. Erityisesti nuoret luottavat läheisiinsä ajatellessaan vanhuusvuosiaan, selkeä enemmistö eläkeikäisistä luottaa sen sijaan julkisiin palveluihin.
Barometri perustuu kyselyaineistoon. Aineisto kerättiin 29.10.2024–6.11.2024 Norstatin internetpaneelissa. Se on edustava otos Manner-Suomen aikuisväestöstä (N=1 020). Aineisto on painotettu iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaavaksi. Aineisto on analysoitu määrällisin menetelmin ja tuloksia on peilattu yhteiskunnallisiin tilannetekijöihin.
