Useampi kuin kaksi kolmesta suomalaisesta kertoo kantavansa huolta siitä, että nuorten on vaikea saada apua mielenterveyteen liittyvissä haasteissa, selviää LähiTapiolan kyselystä.
Nuorten mielenterveyskriisin ratkaiseminen edellyttää paitsi palvelujen parantamista, myös ongelmien ehkäisemistä. MIELI ry tarjoaa sekä suoraa apua nuorille että neuvoja ja tukea nuorten kanssa toimiville aikuisille.
Yli kolmasosalla (36 %) suomalaisista on lähipiirissään nuori, jolla on tarvetta tukeen mielenterveyteen liittyvissä asioissa, selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselytutkimuksesta.
Useampi kuin kaksi kolmesta (69 %) suomalaisesta kertoo myös kantaneensa huolta siitä, että nuorten on vaikea saada apua mielenterveyteen liittyvissä haasteissa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n mukaan mielenterveyshäiriöt ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia, ja niistä kärsii jo lähes joka neljäs.
Myös mielenterveyden perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien nuorten aikuisten määrä on viime vuosina lisääntynyt: kasvussa ovat paitsi vakavat työkyvyttömyyteen johtavat häiriöt, myös lievemmät mielenterveyden ongelmat.
Samaan aikaan mielenterveyden peruspalvelujen pitkään jatkunut resurssivaje, sote-palveluiden säästöt ja sote-järjestöjen rahoituksen leikkaukset ovat omiaan kuormittamaan mielenterveyspalveluita entisestään ja vaikeuttamaan avun saamista.
Akuuttiin yhteiskunnalliseen haasteeseen puuttuakseen MIELI Suomen Mielenterveys ry. ja LähiTapiola ovat sopineet monivuotisesta yhteistyöstä lasten ja nuorten mielenterveyden vahvistamiseksi. Yhteistyön tavoitteena on, että 175 000 nuorella olisi lähellään aikuisia, joilla on keinoja kohdata nuorten pahoinvointia ja tukea heitä.
– Nuorten mielenterveyskriisi vaikuttaa laajasti koko yhteiskuntaan. Mielenterveyden haasteet heikentävät nuorten elämänlaatua ja oppimista tässä hetkessä. Lisäksi ne vaikuttavat työkykyyn tulevaisuudessa. Järjestöjen mielenterveyttä vahvistava ja vaikeissa tilanteissa kynnyksettä nuoria auttava työ voi merkittävästi vähentää myös julkisten palvelujen tarvetta, sanoo MIELI ry:n lasten ja nuorten mielenterveystyön johtaja Satu Raappana.
Nuorten pahaan oloon tulee puuttua varhain arkiympäristössä
Nuorten mielenterveyskriisin kustannukset ovat hoitamattomana sekä inhimillisesti että taloudellisesti todella korkeat. Mielenterveyden ongelmat ovat merkittävin työelämästä syrjäyttäjä. OECD:n laskelmien mukaan mielenterveyden häiriöiden kustannukset Suomelle olivat jo 2018 vuosittain 11 miljardia euroa.
LähiTapiola Henkiyhtiön toimitusjohtajan Pasi Haaralan mukaan mielenterveyden häiriöiden kasvu suomalaisessa yhteiskunnassa näkyy laajalti vakuutusyhtiön arjessa ja liiketoiminnassa.
– LähiTapiolan vakuutushakemuksissa ilmoitettujen mielenterveysongelmien määrä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana, esimerkiksi henkivakuutuksissa jo lähes joka viides ilmoittaa mielenterveyden ongelmista. Joudummekin yhä useammin arvioimaan mielenterveyden häiriöiden vaikutusta vakuutusten saantiin.
– Vastuullisena vakuuttajana ja työnantajana on velvollisuutemme vaikuttaa siihen, että varhaista matalan kynnyksen tukea olisi paremmin saatavilla. Mitä aikaisemmassa vaiheessa mielen haasteisiin puututaan, sen tehokkaammin niihin pystytään myös vaikuttamaan, Haarala jatkaa.
LähiTapiolan tuella MIELI ry kouluttaa vuosittain 10 000 lasten ja nuorten parissa kouluissa, nuorisotyössä ja harrastuksissa toimivaa aikuista vahvistamaan nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia sekä auttamaan vaikeina hetkinä.
– Lisääntyneet mielenterveysongelmat näkyvät jo alaluokilla – yläkoulussa ja toisella asteella vielä enemmän. Paha olo näkyy poissaolojen lisäksi muun muassa arvaamattomuutena ja oppimisvaikeuksina. Oppiminen ei onnistu, jos mieli ei ole kunnossa. Siksi on olennaista, että lasten ja nuorten pahaan oloon puututaan jo alkumetreillä ja ongelmien pitkittymiseltä ja vaikeutumiselta vältytään. Matalan kynnyksen tuki nuorten arkiympäristössä, kuten koulussa ja harrastusten parissa, on välttämätöntä, kuvaa Raappana
Ennaltaehkäisevän työn lisäksi LähiTapiolan tukea ohjataan MIELI ry:n puhelimessa ja verkossa tapahtuvaan kriisityöhön. Vuonna 2024 MIELI Kriisipuhelimeen tuli 400 000 yhteydenottoa, joista 100 000 pystyttiin vastaamaan. Lisääntyvät mielenterveyshaasteet ja kasvava avuntarve asettavat paineita kriisiauttamiselle, ja jatkossa vapaaehtoisia tarvitaan ammattilaisten rinnalle yhä enemmän.
LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 047 henkilöä 24.10.–1.11.2024 välisenä aikana. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Haastattelut kerättiin Kantar Forumissa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,0 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla.
