Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) juuri julkaistu Nuoret ja nettikiusaaminen -selvitys kertoo karua kieltä 13–18-vuotiaiden kiusaamisesta sosiaalisessa mediassa ja peliympäristöissä. Yli 6 000 kyselyyn vastannutta nuorta kertovat, että kiusaaminen on lisääntynyt kaikissa kanavissa hälyttävästi. Kiusaamiseen puuttuminen ja seuraukset ovat olemattomia, ja nuoret jäävät asian kanssa yksin.
Nuoret näkevät nettikiusaamista jatkuvasti. Lähes 20 prosenttia kyselyn vastaajista kohtaa sitä päivittäin. Aiempaa enemmän kohdataan myös itseen kohdistuvaa nettikiusaamista. Kiusaaminen ilmenee esimerkiksi epäsuorana ilkeilynä, vihjailuna ja tahallisena viesteihin vastaamatta jättämisenä. Erityisesti ryhmän ulkopuolelle jättäminen, uhkailu ja kiusaamisväkivalta ovat yleistyneet.
– Valitettavasti emme ole yllättyneitä tuloksesta. Tulokset vahvistavat muidenkin tutkimusten karua kieltä nuorten pahoinvoinnin tilanteesta. Erityisen surullista on, että kiusaamisen lisääntymisen ohella siihen puuttuminen on vähentynyt huomattavasti ja kiusaamisella tuntuu olevan mitättömät seuraukset kiusaajalle, toteaa MLL:n pääsihteeri Milla Kalliomaa tiedotteessa.
Moni seuraa kiusaamista sivusta
Anonyymi kiusaaminen rehottaa verkossa ilman seurauksia, mikä luo nuorille pelkoa, turhautumista ja ahdistusta. Kiusaaminen saa jatkuvasti uusia muotoja, joilla ohitetaan palveluiden estot ja tehdään kiusaamisesta vaikeasti havaittavaa. Tiktok on nuorten mielestä erityisen ongelmallinen alusta.
Kyselyn mukaan aiempaa harvempi nuori puuttuu näkemäänsä kiusaamiseen. Kun vielä vuonna 2021 kyselyn vastaajista yli 20 prosenttia puuttui kiusaamiseen, nyt siihen puuttuu enää yhdeksän prosenttia vastaajista. Myös kiusaamista itse kokeneet antavat asian useimmiten olla kertomatta kenellekään.
– Moni vastaaja kertoi, ettei tiedä miten toimia netin kiusaamistilanteessa. Nyt tarvitaan tekoja, jotta sivustaseuraajat aktivoituvat toimintaan kiusaamisen lopettamiseksi ja asettuvat kiusatun tueksi, toteaa kehittämispäällikkö Paula Aalto Mannerheimin lastensuojeluliitosta.
Aikuisilta nuoret toivovat aktiivisempaa roolia. Vain neljä prosenttia nuorista kertoo luotettavalle aikuiselle kiusaamisesta, kun vuoden 2021 selvityksessä vielä 21 prosenttia kertoi aikuiselle.
Kyselyssä nousivat esiin vahvasti myös pelikulttuuriin liittyvät haasteet. Nuoret kuvailevat digitaalisten pelien maailmaa ympäristönä, jossa toisten haukkuminen, rasismi ja naisviha ovat yleisiä ongelmia. Peliyhteisöissä tarvitaan keinoja haitallisen käyttäytymisen kitkemiseksi ja turvallisemman ympäristön luomiseksi kaikille.
Jatkuvasta ja toistuvasta kiusaamisesta kärsii pieni osa nuorista, joista osa myös itse kiusaa muita. Kiusatut myös näkevät muita enemmän kiusaamista ympärillään eri alustoilla.
Kyselyssä nousivat esiin myös erittäin raakaa väkivaltaa sisältävät kiusaamisvideot, joita on nähnyt neljännes vastaajista. Väkivaltaiset sisällöt lisäävät nuorten ahdistusta ja pelkoa. Aallon mukaan väkivaltasisällön arkipäiväistyminen voi kyynistää nuoria ja jopa innostaa joitain.
– Nettikiusaaminen aiheuttaa vastaajien mukaan esimerkiksi ahdistusta, itsetunto-ongelmia ja sosiaalista eristäytymistä. Kiusaajat tarvitsevat työkaluja ymmärtääkseen tekojensa seuraukset. Olen myös huolissani siitä, että merkittävä osa nuorista, 17 prosenttia, ei osaa arvioida, onko kiusannut vai ei, Aalto toteaa.
Toimenpiteitä tarvitaan kiireellä
Selvityksen tulokset korostavat, että nettikiusaamisen ehkäisyssä ja siihen puuttumisessa tarvitaan määrätietoista, suunnitelmallista ja vaikuttavaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
– Hälytyskellojen on soitava nyt kaikkialla. Nettikiusaamisen kitkemiseksi tarvitaan monialaisia toimenpiteitä: aikuisten aktiivista puuttumista, alan tiukempaa valvontaa, teknologiakehittäjien, päättäjien ja koko toimialan selkeää vastuunottoa sekä konkreettisia muutoksia, jotta haitallisella toiminnalla on aidosti seurauksia, Aalto painottaa.
Vanhemmilta Aalto toivoo tarkkaa havainnointia, nuoren tukemista sekä selkeää vastuun ottamista.
– Nuoret ovat analyyttisiä ja tarkkoja havainnoimaan kiusaamisen syitä ja tilanteita. Tätä viisautta olisi syytä hyödyntää. Seuraa aiheesta käytävää keskustelua ja ota puheeksi some- ja pelialustojen haasteet oman lapsen kanssa. Osoittamalla, että välität, luot siltaa, joka kantaa silloin, kun jotain ikävää sattuu. Olemalla itse myös esimerkki, alleviivaat asian tärkeyttä.
MLL toteutti kyselyn joulukuussa 2024. Kysely toteutettiin tietoliikenneyhtiö Elisan tuella ja se on osa Elisan ja MLL:n digihyvinvointiin keskittyvää kumppanuutta. Kyselyssä kartoitettiin nuorten kokemuksia ja ajatuksia nettikiusaamisesta. Kyselyyn vastasi yhteensä 6372 nuorta, joista tarkastelun kohteeksi valittiin 13–18-vuotiaat vastaajat (5990 nuorta). Kyselyn tavoitteena oli selvittää nuorten kokemuksia nettikiusaamisesta ja heidän näkemyksiään siitä, miten kiusaamiseen tulisi puuttua.
LUE MYÖS:
Kiusataanko lastasi koulussa? Tunnista nämä hälytysmerkit
