Kuntavaaleissa valittujen valtuutettujen keski-ikä nousi hieman edellisiin vaaleihin verrattuna ja on nyt 51,3 vuotta. Alle 30-vuotiaiden osuus valtuustoissa pieneni 5,0 prosenttiin.
Kunnittain on kuitenkin huomattavia eroja, selviää Kuntaliiton kuntavaalianalyysista.
Yhteensä seitsemässä kunnassa alle 30-vuotiaita valtuutettuja on yli 15 prosenttia kaikista valituista. Samaan aikaan nuorten läsnäolo valtuustoissa jakautuu epätasaisesti.
Kuntavaaleissa valittujen valtuutettujen keski-ikä nousi hieman edellisiin vaaleihin verrattuna ja on nyt 51,3 vuotta. Kuntavaaleissa 2021 keski-ikä oli 50,8 vuotta). Vaikka mukana on nuoria tulokkaita – 29 valittua oli vaalipäivänä 18-vuotiaita – kokonaisuudessaan nuorten osuus kunnallisessa päätöksenteossa on laskussa.
Alle 30-vuotiaiden osuus valituista valtuutetuista on nyt 5,0 prosenttia, kun edellisissä vaaleissa luku oli 5,5 prosenttia. Samalla vähintään 70-vuotiaiden osuus nousi 7,4 prosentista 8,7 prosenttiin.
Kuntien päätöksenteko nojaa entistä vahvemmin keski-ikäisiin ja iäkkäämpiin ikäluokkiin. Suurin yksittäinen ikäryhmä valtuustoissa ovat 40–49-vuotiaat (26,9 %), ja lähes joka neljäs valittu (23,6 %) on 50–59-vuotias.
– Valtuustojen ikärakenne heijastaa pitkälti myös ehdokasasettelua, mutta nuorten osalta ero ehdokkaiden ja valittujen välillä on silti huolestuttavan suuri. Nuorten ääni jää edelleen vaimeaksi kuntien päätöksenteossa, sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta.
– Tulevalla valtuustokaudella jokaisen kunnan kannattaisi satsata ainakin nuorisovaltuuston toimintaan. Nuorisovaltuustot tarjoavat nuorille aidon mahdollisuuden vaikuttaa ja tuoda näkemyksensä osaksi päätöksentekoa, hän jatkaa.
Vesilahdessa nuoria valtuutettuja enemmän kuin missään muualla
Nuoria valtuutettuja valittiin suhteellisesti eniten Vesilahdessa, jossa lähes joka viides (19,0 %) valtuutettu on alle 30-vuotias. Myös Kangasniemellä (18,5 %), Tampereella (17,9 %), Hirvensalmella (17,6 %) ja Kivijärvellä (15,4 %) nuorten valittujen osuus oli hyvä. Yhteensä seitsemässä kunnassa alle 30-vuotiaita valtuutettuja on yli 15 prosenttia kaikista valituista.
Samaan aikaan nuorten läsnäolo valtuustoissa jakautuu epätasaisesti. Peräti 84 kunnassa ei valittu yhtään alle 30-vuotiasta valtuutettua, ja 11 kunnassa ei ollut ehdolla ainuttakaan alle 30-vuotiasta.
Suurimmista kunnista ilman yhtäkään alle 30-vuotiasta valtuutettua mainittakoon Savonlinna, Raasepori, Siilinjärvi, Pirkkala, Tornio ja Iisalmi.
– Paikallistasolla nuorten valtuutettujen määrä vaihtelee suuresti. Tämä kertoo paitsi nuorten kiinnostuksesta, myös paikallisista mahdollisuuksista ja siitä, miten nuoria rohkaistaan mukaan päätöksentekoon, Pekola-Sjöblom toteaa.
91-vuotias jatkaa
Vaalien vanhin valittu valtuutettu on 91-vuotias keskustan miesvaltuutettu Mänttä-Vilppulasta. Hän jatkaa tehtävässään samoilla vuosilla ja samalla kokemuksella kuin oli vanhin valittu valtuutettu myös edellisissä kevään 2021 kuntavaaleissa.
Sukupuolijakaumassa nähdään kiinnostavia eroja eri ikäryhmissä. Kaikissa alle 50-vuotiaiden ikäryhmissä valittujen naisten osuus on aavistuksen suurempi kuin miesten. 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä ero on selvin: naisten osuus on lähes kymmenen prosenttiyksikköä suurempi kuin miesten.
Sitä vastoin kaikissa yli 50-vuotiaiden ryhmissä miehiä on enemmän. Erityisesti vähintään 70-vuotiaiden valtuutettujen joukossa sukupuolijakauma korostuu: lähes kolme neljästä on miehiä ja vajaa joka neljäs naisia.
– Sukupuolten välinen tasapaino toteutuu parhaiten nuoremmissa ikäluokissa, mutta ikääntyneiden valtuutettujen joukossa ero on edelleen merkittävä – iäkkäimmät naiset eivät osallistu kuntapolitiikkaan samassa määrin kuin miehet, sanoo Pekola-Sjöblom.
Ketkä valitaan – ja ketkä ei?
Valituissa valtuutetuissa korostuvat 40–69-vuotiaat: heitä on suhteessa enemmän kuin mitä heitä oli ehdolla. Erityisesti 40–49-vuotiaiden ikäryhmässä nähdään yliedustusta (+2,2 prosenttiyksikköä).
Eniten aliedustettuja suhteessa ehdokasmääriin ovat puolestaan 18–29-vuotiaat (-2,8 prosenttiyksikköä) sekä vähintään 70-vuotiaat (-1,0 prosenttiyksikköä).
– Ehdokkuus ei vielä takaa valintaa, vaikkakin antaa jo itsessään ymmärrystä yhteisten asioiden hoitamisesta. Näissä luvuissa näkyy se, ketkä koetaan äänestäjien silmissä uskottavina ja vaikuttavina päättäjinä. Nuorten ja iäkkäiden ehdokkaiden kohdalla tämä näyttää jäävän toistuvasti haasteeksi, mutta tässä olisi peiliin katsomisen paikkaa myös äänestäjillä, Pekola-Sjöblom toteaa.
