Nuorten pahoinvointi ja rikollisuus polarisoituvat ja keskittyvät pienelle ryhmälle nuoria. Kehityskulku huolestuttaa kokoomuksen poliisikansanedustajaa Marko Kilpeä.
Kilpi muistuttaa, että kokonaisuudessaan nuorten tekemien rikosten määrä on vähentynyt. Noin 10 prosenttia nuorista, jotka tekevät vakavia rikoksia, tekevät kuitenkin yhä enemmän ja vakavampia rikoksia.
– Tämä on äärimmäisen huolestuttava kehityskulku. Siihen on puututtava ja sen ehkäisemiseksi tarvitsemme vaikuttavia keinoja, Kilpi sanoo.
Huolestuttavaa on myös se, että nuorten tekemien vakavien väkivaltarikosten määrä on kasvussa. Määrä on jatkunut huolestuttavasti nousuaan vuodesta 2015 lähtien, ja korostuu etenkin 12-13 -vuotiaiden ikäryhmässä.
Alle 15-vuotiaiden tekemien vakavien rikosten määrän kasvu on verrattain uusi ilmiö, joten edes tutkijoilla ei ole tarkkaa tietoa sen juurisyistä. Tällaiset nuoret ovat tehneet jopa henkirikoksia.
Kilpi perääkin aiheesta lisää tutkimustietoa, joka mahdollistaisi auttamiskeinojen ja -menetelmien parantamisen.
– Meidän pitää tietää, mitkä tekijät johtavat tällaiseen rikollisesti oireilevaan käyttäytymiseen, vieläpä näin erityisen vakavalla tavalla, jotta tällaisia tapauksia voidaan estää ennalta, Kilpi linjaa.
Kokoomusedustajan mukaan että sosiaalisella medialla ja erityisesti TikTokilla on rooli, joka läpileikkaa ilmiötä.
– Se ei voi olla kuitenkaan ainoa syy sille, että lapsi valitsee tehdä rikoksen, Kilpi huomauttaa.
Petteri Orpon hallitus julkaisi huhtikuussa toimenpideohjelman nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Ohjelma sisältää toimenpiteitä niin lapsien ja perheiden tukemiseksi kuin katujengeihin liittymisen ehkäisyksi. Lisäksi suunnitelmissa on uudistaa lastensuojelulakia, lisätä koulunuorisotyötä ja panostaa kiusaamisen ja kouluväkivallan torjuntaan.
Kilven mukaan oleellisessa osassa on se, että resursseja ei kulu ongelman pallotteluun eri toimijoiden välillä tai päällekkäiseen tekemiseen. Tiedon olisi kuljettaja sujuvasti toimijoilta toisille, jotta ongelmiin voidaan reagoida varhaisessa vaiheessa.
Kilpi painottaa myös, että päätöksentekijöillä on nykytilanteessa erityinen rooli.
– Meillä päättäjillä on osa vastuusta kasvaneen nuorisorikollisuuden ja nuorten pahoinvoinnin pysäyttämisessä, Kilpi linjaa.
