Nuorten luotto eläkejärjestelmään horjuu: 62 prosenttia uskoo romahdukseen

Eläkejärjestelmästä piirtyy hyvin erilainen kuva riippuen siitä, missä vaiheessa elämää vastaaja on.
Ihmisiä Helsingin keskustassa. LEHTIKUVA / JADE SILPO
Ihmisiä Helsingin keskustassa. LEHTIKUVA / JADE SILPO
Ihmisiä Helsingin keskustassa. LEHTIKUVA / JADE SILPO
Ihmisiä Helsingin keskustassa. LEHTIKUVA / JADE SILPO

Suomalaisten luottamus eläkejärjestelmän kestävyyteen horjuu etenkin nuorissa ikäryhmissä. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n kevään 2026 Arvo- ja asennetutkimuksessa 62 prosenttia 26–35-vuotiaista arvioi järjestelmän romahtavan tulevaisuudessa niin, ettei edes jo ansaittuja eläkkeitä pystytä maksamaan.

Koko väestöstä näin ajattelee 47 prosenttia. Neljännes on väitteestä eri mieltä ja 28 prosenttia ei ota kantaa.

Ikäryhmien erot ovat suuria. 36–45-vuotiaista romahdukseen uskoo 59 prosenttia ja 18–25-vuotiaista 56 prosenttia.

Sen sijaan 56–65-vuotiaista näin ajattelee 29 prosenttia ja yli 65-vuotiaista vain 19 prosenttia.

EVA:n toimituspäällikkö Sami Metelinen pitää sukupolvien välistä eroa merkittävänä ongelmana eläkejärjestelmän hyväksyttävyyden kannalta.

– Eläkelupaukseen luottavat vahvimmin ne, joiden eläkeikä on lähellä tai eläke jo maksussa. Nuoremmissa ikäluokissa enemmistö ei usko järjestelmän kykenevän pitämään lupaustaan. Järjestelmän legitimiteetin kannalta sukupolvien välinen luottamuskuilu on vakava ongelma, Metelinen sanoo tiedotteessa.

Nuoret hyväksyvät leikkaukset vanhempia useammin

Ikäryhmien väliset erot näkyvät myös suhtautumisessa eläkeleikkauksiin. Kaikista vastaajista 36 prosenttia katsoo eläkkeiden leikkaamisen olevan tulevaisuudessa välttämätöntä.

Poimintoja videosisällöistämme

26–35-vuotiaista tätä mieltä on 51 prosenttia. Yli 65-vuotiaista vastaava osuus on vain 12 prosenttia.

Samalla erilaisten sopeutustoimien hyväksyntä on EVAn mukaan kasvanut. Suoraa eläkkeiden leikkaamista pitää hyväksyttävänä 36 prosenttia suomalaisista, kun kaksi vuotta aiemmin osuus oli 27 prosenttia. Vanhuuseläkeiän nostamisen hyväksyisi nyt 40 prosenttia, kun kaksi vuotta sitten osuus oli 30 prosenttia.

Selvästi suositumpia ovat kuitenkin toimet, jotka eivät kohdistu suoraan tavallisiin eläkkeisiin. Takuueläkeoikeuden rajoittamista vain joitakin vuosia Suomessa asuneilta kannattaa 72 prosenttia vastaajista. Lakisääteisen eläkekaton hyväksyisi 61 prosenttia.

Eläkkeiden indeksikorotusten jättämistä tekemättä ainakin muutamaksi tulevaksi vuodeksi kannattaa 42 prosenttia.

Metelisen mukaan ikäryhmät suhtautuvat myönteisimmin ratkaisuihin, joiden vaikutukset eivät osu ensisijaisesti niihin itseensä.

– Nuoret ovat valmiimpia leikkaamaan nykyisiä eläkkeitä, kun taas eläkeiän jo saavuttaneet hyväksyvät muita helpommin vanhuuseläkeiän nostamisen, hän sanoo.

EVA:n kyselyssä selvitettiin myös suhtautumista malliin, jossa ihmiset voisivat itse päättää osan eläkemaksujensa sijoittamisesta. Kaikista vastaajista ajatusta kannattaa 36 prosenttia. 18–25-vuotiaista kannattajia on puolet, mutta yli 65-vuotiaista 18 prosenttia.

Tutkimukseen vastasi 2 045 Suomessa asuvaa 18–79-vuotiasta Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Taloustutkimus keräsi vastaukset internetpaneelissa 31. maaliskuuta–13. huhtikuuta 2026. Koko väestöä koskevien tulosten virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.

Joissain tilanteissa asuntolainat kannattaa ottaa erillisinä.
12 kuukauden euribor pomppasi 3,312 prosenttiin.
Pienelläkin kuukausisummalla voi kerryttää vuosien mittaan huomattavan sijoitusvarallisuuden.
Mainos