Työikäisen väestön määrä alkaisi laskea 2050-luvulla. Matalalla syntyvyydellä on kauaskantoisia vaikutuksia, kun synnyttävät ikäluokat alkaisivat pienentyä, kertoo Tilastokeskus.
Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku nousisi 6,5 miljoonaan vuoteen 2070 mennessä, jos nettomaahanmuutto pysyisi nykyisellä tasolla. Alle 15-vuotiaiden määrä sen sijaan laskisi nykyisestä 832 000 nuoresta runsaaseen 700 000 nuoreen vuoteen 2070 mennessä.
Vuoden 2023 lopussa Suomessa oli 15–64-vuotiaita eli työikäisiä henkilöitä 3,46 miljoonaa. Uuden väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä kasvaisi Suomessa lähes 300 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Työikäisten määrä saavuttaisi huippunsa 2050-luvun alkupuolella ja olisi noin 3,84 miljoonaa. Tämän jälkeen määrä lähtisi laskuun.
– Työikäisen väestön määrä kasvoi Suomessa sotavuosista aina vuoteen 2009 asti ja kääntyi sitten laskuun. On uusi tilanne, että työikäisten määrä on jälleen lähtenyt kasvuun Suomessa. Tämän selittävä tekijä on korkea nettomaahanmuutto, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo kertoo tiedotteessa.
Maahanmuutto lykkäisi, mutta ei estäisi väestöllisen huoltosuhteen nousua
Väestöllinen huoltosuhde on maassamme tällä hetkellä 62. Tämä tarkoittaa alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden ja tätä vanhempien määrää sataa työikäistä (15–64-vuotiaat) kohti.
Väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde pysyisi nykyisellä tasolla seuraavat 15 vuotta ja olisi vuoden 2039 lopussa 60. Tämän jälkeen huoltosuhde lähtisi nousuun ja olisi 72 vuoden 2070 lopussa.
Nykyisentasoinen nettomaahanmuutto lykkää väestöllisen huoltosuhteen nousua, mutta ei estä sitä kokonaan. Matalan syntyvyyden seuraukset ikärakenteelle tulisivat nykyisellä väestökehitykselläkin näkyviin viimeistään 2060-luvulla.
– Kuluva vuosi on seitsemäs perättäinen, kun maassamme syntyy alle 50 000 lasta. Jos syntyvyys pysyy matalalla tasolla pitkään, heijastuvat sen vaikutukset kauas tulevaisuuteen. Aluksi vaikutus näkyy syntyvien lasten määrässä, mutta pidemmällä ajalla myös synnytysikäisten naisten määrässä, Rapo sanoo.
Nettomaahanmuuton arviossa poikkeuksellista epävarmuutta
Nettomaahanmuuton tasolla on suuri vaikutus väestörakenteeseen. Ennusteessa oletetaan, että Suomi saa muuttovoittoa ulkomailta 52 000 henkilöä kuluvana vuonna, 45 000 henkilöä vuoden 2025 aikana ja sen jälkeen 40 000 henkilöä vuosittain.
– Nettomaahanmuutto-oletukseen liittyy poikkeuksellista epävarmuutta. Ukrainan sota on heijastunut Eurooppaan ja myös Suomeen. Vuoden 2023 aikana lähes 20 000 ukrainalaista sai kotikunnan Suomesta. Miten kauan sota jatkuu ja tuleeko ukrainalaisia Suomeen lisää? Palaavatko tänne saapuneet takaisin Ukrainaan sen mahdollistuessa? Näihin kysymyksiin ei tällä hetkellä ole olemassa vastausta, sanoo Rapo.
Nettomaahanmuutto ja syntyvyys ovat tällä hetkellä keskeisimmät tulevan väestön määrän vaikuttavat tekijät. Kuolleisuuden ennustetaan jatkavan alentumistaan koko ennustekauden ajan. Kuolleisuuden tulevaa alenemista laskettaessa on vuosi 2022 jätetty huomioimatta sen poikkeuksellisen korkean tason vuoksi.
– Vuoden 2024 väestöennusteessa oletettu nettomaahanmuuton taso pitäisi Suomen väestönkasvua yllä, mutta Suomen väestörakenne muuttuu silti tulevaisuudessa niin, että työikäisen väestön ja lasten osuus supistuu ja vanhusväestön osuus kasvaa. Nykyisellä matalalla syntyvyydellä olisi pitkittyessään väestökehitykseen pysyvä vaikutus, Rapo toteaa.
Ennuste perustuu havaittuun kehitykseen
Tilastokeskuksen väestöennusteet perustuvat havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä tehtäessä ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollista vaikutusta tulevaan väestönkehitykseen.
Trendilaskelman luonteen mukaisesti ennusteessa oletetaan menneen kehityksen jatkuvan tulevaisuudessa. Väestöennusteen tehtävä on tarjota päättäjille työkaluja sen arvioimiseksi, tarvitaanko toimia, joilla väestökehitykseen yritettäisiin vaikuttaa.
