Lääkäreillä ja sote-päättäjillä on erilainen näkemys syövän hoidon tilasta Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) erityisvastuualueella, kertoo Helsingin Sanomat.
Tiedot käyvät ilmi tuoreesta kyselytutkimuksesta, jossa on selvitetty ammattilaisten, päättäjien ja kuntalaisten näkemyksiä syövän hoidon järjestämisestä.
Syöpälääkärit pitävät resursseja selvästi heikompina kuin päättäjät. Erityisen vähäisiksi koetaan kuntoutukseen liittyvät resurssit, joita yksikään lääkäri ei pitänyt riittävinä. Peräti 64 prosenttia katsoi, että niitä on tarpeeksi vain harvoin.
Pirkanmaalla 52 prosenttia päättäjistä arvioi käytössä olevat syövänhoidon resurssit hyviksi.
Taysin syövänhoidon vastuualuejohtaja Maarit Bärlundin mukaan syövän hoito on muuttunut. Elämänsä aikana jopa 40 prosenttia suomalaisista sairastuu syöpään, mutta yhä useampi myös paranee siitä.
Hoitojen jälkeen ihmisen pitää oppia elämään sairastetun syövän kanssa, mihin tarvitaan kuntoutusta.
– Ennen annettiin hoito, ja se oli siinä. Nykyään yhä useampi palaa hoidon jälkeen töihin ja normaaliin elämään. Tunnistamme myös paremmin niitä haasteita, mitä potilaille siinä tulee.
Tutkimushanketta koordinoineen Suomen Syöpäinstituutin säätiön toimitusjohtaja Tiina Vesterisen mukaan syövän hoidon tila Suomessa on eurooppalaisesti vertailtuna hyvä, mutta yksittäisiä syöpätyyppejä tarkasteltaessa ja pohjoismaista vertailua tehdessä, Suomi ei pärjää niin hyvin.
Kehityksessä jälkeen on jääty esimerkiksi keuhkosyövässä sekä joissakin hematologisissa syövissä, kuten myeloomassa. Jäljessä ollaan myös uusien lääkkeiden käyttöönotossa.
Ennusteiden mukaan yli 75-vuotiailla todettujen syöpätapausten määrä yli kaksinkertaistuu tulevan kymmenen vuoden aikana. Kasvua selittävät väestön ikääntyminen ja elintavat.
– Näemme hurjaa kasvua syöpätapausten määrässä, ja se painottuu ikääntyneeseen väestöön, kertoo Vesterinen.
Nousua nähdään myös työikäisten syöpämäärissä esimerkiksi suolistosyövän osalta, mikä selittyy osaltaan elintavoilla.
– Nyt on korkea aika miettiä uusia toimintatapoja. Nykyisellä mallilla me emme tule selviämään tulevista potilasmääristä. Asia pitää ratkaista kansallisella tasolla, Bärlund toteaa.
