Yllättävä parivaljakko, Japani ja Kambodža, ovat käynnistämässä projektia auttaakseen miinojen raivaamista Ukrainasta ja muista maista. Japanin ulkoministeri Yōko Kamikawa ilmoitti asiasta vierailullaan Phnom Penhiin.
Hänen mukaansa aloitteen puitteissa Ukraina saa suurikokoisen miinanraivaimen. Koneen siirtoa käsittelevät dokumentit allekirjoitetaan tällä viikolla, ja elokuussa ukrainalaisia saapuu Kambodžaan opettelemaan koneen käyttöä.
Cambodia Mine Action Centre CMAC:n johtaja kenraali Heng Ratana ilmoitti paikallisten asiantuntijoiden olevan ylpeitä tästä tärkeästä aloitteesta ja tukevat voimakkaasti uutta, tiedon ja teknologian jakoa sisältävää yhteistyöstrategiaa Japanin kanssa.
Kambodžasta löytyy maailman kokeneimpiin kuuluvia miinanraivaajia, koska maan asukkaat ovat olleet pakotettuja käsittelemään jo 1960-luvulla alkaneen pitkän sisällissodan seurauksia. Pitkin maata kylvettiin miljoonia miinoja, jotka ovat tappaneet lähes 20 000 ihmistä ja haavoittaneet noin 45 000:ta taistelujen päättymisen jälkeen.
Viime vuosikymmeninä tuhansia kambodžalaisia miinanraivaajia on osallistunut YK:n miinanraivaustehtäviin Afrikassa ja Lähi-idässä. Vuonna 2022 Kambodža alkoi kouluttaa ukrainalaisia asiantuntijoita.
Ukrainasta tuli viime vuonna maailman miinoitetuin maa sen ohitettua arvioidussa miinojen määrässä Afganistanin ja Syyrian. Kolmannes Ukrainasta on miinavaara-aluetta, jossa on miljoonia räjähtämättömiä miinoja ja pommeja sekä lisäksi ansalankoja ja pommiansoja.
Asiantuntijoiden mukaan Ukrainan miinojen raivaaminen kestää noin 500 raivaajaryhmän nykyvauhdilla noin 757 vuotta. Maailmanpankin arvioiden mukaan raivaaminen maksaa kahdesta kahdeksaan dollaria neliömetriltä, joten siihen tarvitaan 37,4 miljardia dollaria seuraavan 10 vuoden aikana.
Helmikuusta 2022 heinäkuuhun 2023 yli 900 ukrainalaissiviiliä on YK:n mukaan joutunut miinojen uhreiksi. Heistä 298 on saanut surmansa, mukaan lukien 22 lasta.
Ukrainan valmistellessa vastahyökkäystään viime vuonna venäläiset miinoittivat puolustuslinjansa Hersonin ja Zaporižžjan alueella. Human Rights Watchin mukaan Venäjän joukot ovat käyttäneet ainakin 13:a erityyppistä henkilömiinaa.
