Pohjola-rakennuksen perustaja ja konsernijohtaja Juha Metsälä väitti vastikään, että moni tulee vielä yllättymään siitä, että 3-4 vuoden päästä uusien asuntojen hinta on reilusti korkeampi kuin nyt. Hän viittasi kustannusnousuihin sekä muun muassa tiukentuviin rakentamismääräyksiin.
Verkkouutiset kysyi muilta asiantuntijoilta näkemyksiä hintapaineeseen.
Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo, ettei etujärjestön edustajana voi ottaa kantaa hintoihin, mutta pohjustaa tilannetta viittaamalla historiallisen alas vähentyneisiin rakentamisaloituksiin.
– Lähtökohtaisesti loppuvuonna ei ole yhtään aloitusta, näin hieman kärjistetysti ilmaistuna, ja jos ensi vuoden alkukin on vielä yhtä huono, niin tämä heijastuu ensi vuoden loppupuolelta alkaen tarjontaan, Vihmo toteaa.
– Tästä niukkuudesta seurauksena voi olla sitten tietysti se, että asumisen hinta kohoaa.
Asiaan liittyy kuitenkin myös muita kysymyksiä. Nollakorkojen aikana rakennettiin paljon ja sijoittajat pitivät kysyntää yllä.
– 70 prosenttia uusista asunnoista meni sijoittajille. Nyt kun nippu isoja fundamentteja on muuttunut, ovat sijoittajat havainneet, etteivät excelit toimikaan enää, toteaa Vihmo.
Käytännössä moni siis on todennut, että tuottoa on vaikea saada. Muuttuneista elementeistä merkittävimmät on korkojen ja kustannusten nousu.
– Tällä hetkellä eletään kiinteistösijoittajien krapulaa, Vihmo tiivistää.
Hänen mukaansa asuntosijoittajamarkkinat jaetaan nyt kokonaan uusiksi ja ”iso massa” miettii, mitä tekee.
Kuluttajat tarvitsevat myös selkeän signaalin ennen kuin lähtevät asuntokaupoille ja sellainen voi Vihmon mukaan olla korkokäänne.
Samalla vanhojen asuntojen hinnat ovat laskeneet, joten tarjontaa on sitäkin kautta.
Vihmo summaa, että todella monen tekijän pitää muuttua taloudessa, ennen kuin asuntorakentamisaloitukset merkittävästi viriävät.
Hän sanoo, että yhteiskunnan tasolla ainakin luottamusta voidaan lisätä.
– Ymmärrämme, että verovaroin tuetun ara-vuokratuotannon kasvattaminen rakentamisalan tukemiseksi on kaksipiippuinen asia.
”Vanhoissa asunnoissa suurin lasku on jo nähty”
Rakennusmarkkinoiden asiantuntijayrityksen Foreconin toimitusjohtaja Markku Riihimäki ennustaa tulevien uudisasuntojen hintaan maltillista nousua.
– Rakennuskustannukset ja asuntojen hinnat eivät kuitenkaan kulje täysin käsi kädessä. Hintaa määrittelevät markkinatilanne ja esimerkiksi asunnon sijainti, laatutasot ja muut tekijät, Riihimäki sanoo.
– Nyt on yhdeksän kuukautta menty hyvin matalilla aloitusmäärillä, niin se voi sitten myöhemmin vaikuttaa markkinatilanteeseen.
Hänen mukaansa rakennusalan marginaalit ovat kaventuneet viime vuosina.
– Kustannustasot jäävät korkealle ja rahoituksen hinta jää viimeistä kymmentä vuotta korkeammalle tasolle, mutta vaikea sanoa, mikä olisi prosenttimääräinen nousu tai millainen paine siellä on hintoihin, Riihimäki sanoo.
Korkojen nousun lisäksi rahoituslaitokset ovat tiukempia ehtojen kanssa, minkä moni on saanut todeta lainatiskillä.
Vanhojen asuntojen osalta Riihimäki uskoo, että korjausliike on käynnissä.
– Ajattelen, että valtaosin hinnanlasku on nähty ja voi odottaa aavistuksenomaista hintojen nousua. Kasvukeskukset ja taajamat toki pärjäävät vähän paremmin.
”Kestää aikansa, ennen kuin varasto on myyty”
Hypon ekonomisti Juho Keskinen muistuttaa, että myymättä olevien kohteiden varasto kasvaa vielä, sillä uusia asuntoja valmistuu edelleen tänä vuonna.
– Kun asuntokysyntä tästä elpyy, ottaa aikansa, ennen kuin myyntivarastot on saatu purettua.
– Olen samoilla linjoilla siitä, että rakennusalan suhdanne voimistaa nyt asuntojen hintojen heilahdusta, ja muutaman vuoden tähtäimellä voimme olla hyvinkin todennäköisesti tilanteessa, jossa kysyntä on elpynyt kasvukaupungeissa, mutta tarjontaa on vähemmän, mikä tukee tuolloin vanhojen ja uusien asuntojen hintoja, Keskinen jatkaa.
Tämänhetkisillä tiedoilla asuntoja tulee Keskisen mukaan valmistumaan totuttua vähemmän 2024–2025. Vastaavasti 2026–2027 tilanne riippuu paljon ensi vuoden talouskehityksestä ja siitä, elpyvätkö asuntoaloitukset ensi vuonna.
– Toistaiseksi rakennusyhtiöiden tilauskannat ja odotukset tulevasta ovat hyvin heikot, kun taas palvelualat ovat pitäneet talouskasvun pinnalla. Myös korkonäkymä on pidemmällä tähtäimellä loivan laskusuuntainen, mikä tukee asuntojen kysyntää ja hintoja tulevaisuudessa, Keskinen arvioi.
