Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki kirjoittaa Taloustaidon blogissaan olevansa optimistinen inflaatiokehityksen suhteen.
Tälle hän näkee kolme perustetta. Ensimmäisen niistä hän nostaa historiasta.
– Historia ei ole tae tulevaisuudesta, mutta usein taloushistoriasta saa ajatuksia tähän päivään. Kun katsotaan aiempia korkean inflaation ajanjaksoja Suomessa, nousee esiin yksi tärkeä huomio: tyypillisesti inflaatio on hidastunut yhtä nopeasti kuin se on kiihtynytkin. Tämä on itse asiassa sääntö pikemminkin kuin poikkeus, hän toteaa.
– Mikäli taloushistoriaa on uskominen, Suomen inflaatio tulee alenemaan maltillisiin tasoihin vuoden loppuun mennessä.
Myös maailmanlaajuisesti hidastunut talouskasvu alentaa kokonaiskysyntää. Inflaatio määräytyy juuri kokonaiskysynnän ja -tarjonnan suhteesta, huomauttaa Kotamäki. Kun kuluttajien ostovoiman kehitys on negatiivista, rahoitusympäristö kireää ja yritysten rahoituskysyntä alhaista, ei yrityksillä ole varaa nostaa hintojaan yhtä paljon kuin aiemmin.
Kolmas peruste on kiristynyt rahapolitiikka. Kotamäki toteaa, että esimerkiksi EKP:n viime vuonna aloittama korkojen nosto näkyy kansan käytettävissä olevissa tuloissa vasta sitä seuraavana vuonna koron tarkistuspäivän jälkeen.
– Loppuvuosi alkaa olla se ajanjakso, jolloin EKP:n koronnostot alkavat purra täydellä painollaan ja tämä osaltaan alentaa kokonaiskysyntää ja hidastaa inflaatiota, pääekonomisti kirjoittaa.
Hän huomauttaa, että erilaiset yllätykset voivat vaikuttaa odotusten toteutumiseen. Myöskään tarkkaa lukemaa inflaation lopputulemasta on mahdoton tässä vaiheessa antaa. Inflaation lasku kolmeen prosenttiin joulukuussa ei kuulosta hänestä epärealistiselta.
– Riskejä ja yllätyksiä voi aina tulla, mutta ainakin nykytiedon valossa merkittävästi aleneva inflaatio vaikuttaa parhaalta mahdolliselta arvaukselta, pääekonomisti Kotamäki arvioi.