Presidentti Donald Trump ilmoitti keskiviikkona lykkäävänsä ilmoitettuja ”vastavuoroisia” tulleja 90 päivällä. Kymmenen prosentin yleistulli ja muut ilmoitetut toimet jäävät kuitenkin voimaan ja samalla Kiina-tulleja korotettiin peräti 125 prosenttiin.
– Skenaariossa, jossa USA olisi asettanut viime viikon ”Liberation Dayn” mukaisesti 54 prosentin tullit Kiinalle, maakohtaiset vastavuoroiset tullit sekä erilliset tullit Kanadalle, Meksikolle, teräkselle, alumiinille ja autoille, Yhdysvaltojen koko tuonnin keskimääräinen kauppapainotettu tullitaso olisi kohonnut noin 22,5 prosenttiin. Vielä viime vuonna taso oli vain 2,2 prosenttia, Danske Bankin Yhdysvaltain talouden senioriekonomisti Antti Ilvonen arvioi Trumpin toimien nettovaikutuksesta.
Yale Budget Labin arvion mukaan negatiivinen vaikutus USA:n talouskasvuun kuluvana vuonna olisi ollut noin 0,9 prosenttia, eli karkeasti puolet konsensuksen kasvuennusteesta.
Ilvosen mukaan käytännössä taantumariski olisi siis selvästi koholla, kun mukaan otetaan erinäisten vastatullien, epävarmuuden ja markkinoilla nähdyn rahoitusolojen kiristymisen vaikutus.
– Jos kaupankäynnin volyymit pysyisivät ennallaan, tullit olisivat tuoneet noin 670 miljardia dollaria uusia tuloja valtion kassaan, tai 2,2 prosenttia nimellisestä BKT:sta. Vaikka käytännössä summa olisi jäänyt huomattavasti pienemmäksi laskevien kaupankäynnin volyymien vuoksi, kyse olisi ollut silti suurimmasta yksittäisestä veronkorotuksesta sitten toisen maailmansodan, hän toteaa.
Ilvonen kirjoittaa, että jos yhtälöstä jätetään pois maakohtaiset vastavuoroiset tullit Kanadaa ja Meksikoa lukuun ottamatta, 10 prosentin yleistulli sekä tuotekohtaiset tullit jäävät voimaan ja Kiina-tulleja korotetaan 125 prosenttiin asti, USA:n keskimääräinen tullitaso ei lopulta juurikaan muutu edellä kuvatusta ”Liberation Day” -skenaariosta.
– Päinvastoin, keskimääräinen tulli saattaa jopa nousta hieman (noin 25 prosenttiin). Kiina-tullien korotus on siis niin suuri, että se vastaa mittaluokaltaan kaikkia muita maita vastaan asetettuja ”vastavuoroisia” tulleja. Käytännössä yhtä maata vastaan tehty tullikorotus on kuitenkin selvästi tehottomampi kuin laaja-alainen tullien nosto, Ilvonen sanoo.
– Jo Trumpin ensimmäisellä kaudella nähtiin, että Kiina-tullien korotus ohjasi kaupankäynnin kulkemaan erityisesti muiden kaakkois-Aasian maiden kautta, jotka eilisen perusteella vapautettiin ainakin väliaikaisesti tulleista. Mahdollisuus kaupan uudelleenreitittymiseen keventääkin todennäköisesti tullien purevuutta selvästi, ja selittää esimerkiksi osakemarkkinoilla nähtyä positiivista liikettä, hän arvioi.
Ilvonen summaa, että keskiviikon ilmoitus oli kokonaisuudessaan hyvä uutinen, mutta tullit ovat silti yhteenlaskettuna edelleen korkeimmillaan yli sataan vuoteen.
– Trumpin toimet muodostavat todellisen taantumariskin USA:n talouden, ja samalla maailmantalouden ylle. Jatkuvat suunnanmuutokset tullipolitiikassa pitkittävät epävarmuutta, jolla on jo itsessään kasvua hidastava vaikutus.
