Maailmantalouden kasvu jatkuu epätasaisena eri maissa. Epätasaisuutta selittää etenkin se, että inflaation kiihtyminen on monilla alueilla edelleen tavoitteita nopeampaa, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD katsoo tuoreessa talouskatsauksessaan.
OECD ennustaa maailmantalouden bruttokansantuotteen (BKT) kasvavan 2,9 prosenttia tänä vuonna ja kolme prosenttia ensi vuonna. Aasian maiden odotetaan muodostavan suurimman osan maailmantalouden kasvusta vuosina 2024–2025, kuten se teki myös vuonna 2023.
Inflaation odotetaan edelleen hidastuvan asteittain kustannuspaineiden hellittäessä. G20-maiden kokonaisinflaation odotetaan hidastuvan vuoden 2024 6,6 prosentista 3,8 prosenttiin vuonna 2025.
G20-maiden kehittyneiden talouksien pohjainflaation ennustetaan hidastuvan takaisin 2,5 prosenttiin vuonna 2024 ja 2,1 prosenttiin vuonna 2025.
Yhdysvalloissa kasvun ennustetaan olevan 2,1 prosenttia vuonna 2024 ja 1,7 prosenttia vuonna 2025. Euroalueella BKT:n kasvun odotetaan olevan 0,6 prosenttia vuonna 2024 ja 1,3 prosenttia vuonna 2025, mutta talouskehitys pysyy lyhyellä aikavälillä vaimeana tiukan luottotilanteen vallitessa ja piristyy sitten reaalitulojen vahvistuessa.
Japanin kasvun ennustetaan olevan 1,0 prosenttia sekä vuonna 2024 että vuonna 2025 pääasiassa yksityisen kulutuksen ja yritysten investointien ansiosta. Kiinan odotetaan kasvavan 4,7 prosenttia vuonna 2024 ja 4,2 prosenttia vuonna 2025.
– Maailmantalous on osoittanut todellista kestävyyttä kahden viime vuoden korkean inflaation ja tarvittavan rahapolitiikan kiristämisen keskellä. Kasvu on jatkunut, ja odotamme inflaation palaavan keskuspankkien tavoitteisiin vuoden 2025 loppuun mennessä useimmissa G20-talouksissa, OECD:n pääsihteeri Mathias Cormann sanoi lehdistötilaisuudessa maanantaina.
– Rahapolitiikan on pysyttävä varovaisena, vaikka keskuspankit voivat alkaa laskea korkoja tänä vuonna, jos inflaatio edelleen hellittää. Finanssipolitiikalla olisi palautettava finanssipoliittista liikkumavaraa pyrkimällä voimakkaammin hillitsemään menojen kasvua. Samaan aikaan meidän on tehtävä yhteistyötä kaupan elvyttämiseksi, toimitusketjujen häiriönsietokyvyn parantamiseksi ja yhteisiin haasteisiin, erityisesti ilmastonmuutokseen, vastaamiseksi, Cormann jatkoi.
OECD:n talouskatsauksessa korostetaan useita haasteita. Geopoliittiset jännitteet ovat OECD:n mukaan edelleen keskeinen epävarmuuden lähde, ja ne ovat kärjistyneet entisestään Lähi-idän kehittyvän konfliktin seurauksena. Punaisenmeren merenkulkuun kohdistuvat uhat ovat nostaneet kuljetuskustannuksia ja pidentäneet toimittajien toimitusaikoja.
Jos tilanne eskaloituu, nämä tekijät voivat talouskatsauksen mukaan aiheuttaa uusia hintapaineita tavarasektoreilla ja vaarantaa odotetun suhdanneluonteisen piristymisen. OECD:n arvioiden mukaan kuljetuskustannusten kaksinkertaistuminen lisäisi jatkuessaan OECD:n kuluttajahintainflaatiota 0,4 prosenttiyksikköä noin vuoden kuluttua.
Rahapolitiikan tulisi OECD:n mukaan pysyä varovaisena inflaatiopaineiden kestävän alenemisen varmistamiseksi. Ohjauskorkoja voidaan katsauksen mukaan laskea useimmissa suurissa talouksissa tänä vuonna, jos inflaation hidastuminen jatkuu, mutta koronlaskuvauhti riippuu datasta ja vaihtelee talouksittain.
Näkymissä todetaan myös, että hallitusten on reagoitava kasvaviin finanssipoliittisiin paineisiin ja mukautettava finanssipolitiikkaa vastaamaan kasvun pitkän aikavälin haasteisiin, kuten suureen julkiseen velkaantumiseen, tarpeeseen parantaa tulevien sukupolvien oppimistuloksia ja ilmastonmuutokseen. Maailmankaupan elvyttäminen on myös olennaisen tärkeää kasvu- ja talouskehitysnäkymien vahvistamiseksi kaikkialla maailmassa.
– Tarvitaan pidemmän aikavälin lähestymistapaa, jotta voidaan vahvistaa kestävämmän ja vauraamman talouden perustaa, OECD:n pääekonomisti Clare Lombardelli sanoi.
– Poliittisten päättäjien on ryhdyttävä toimiin varmistaakseen terveen julkisen talouden samalla kun ylläpidetään ja edistetään toimenpiteitä, joilla parannetaan tuottavuutta ja annetaan talouksille valmiudet tulevaisuutta varten.
