Oikeuskansleri Tuomas Pöysti ei näe estettä säätää lailla asevelvollisten määräämisestä kertausharjoituksiin poikkeuksellisella menettelyllä myös rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi. Oikeuskanslerin mielestä perusoikeuksiin liittyvät rajoitukset vaativat jatkovalmistelussa kuitenkin lukuisia täsmennyksiä.
”Erityisesti rajoitusten välttämättömyys, tarkkarajaisuus ja oikeasuhtaisuus jäävät epäselviksi”, katsoo oikeuskansleri tuoreessa lausunnossaan liittyen hallituksen esitysluonnokseen asevelvollisuuslain muuttamisesta.
Puolustusministeriö lähetti viime viikolla lausuntokierrokselle esitysluonnoksen, joka mahdollistaisi Rajavartiolaitoksen alaisuudessa toimivien reserviläisten käyttäminen itärajan turvaamisessa osana kertausharjoituksia nopeutetusti, vaikka kyseessä ei olisi sotilaallinen uhka.
Oikeuskansleri toteaa lausunnossaan, että kaikkia reserviläisiä, mukaan lukien Rajavartiolaitoksen reserviin kuuluvia, voidaan jo nykyisen lainsäädännön perusteella määrätä nopeutetussa menettelyssä kertausharjoituksiin, jotka ylittäisivät enimmäisajan, mikäli sotilaallisen uhkan edellytys täyttyy.Merkittävä ero muihin reserviläisiin olisi nyt ehdotetussa lainsäädännössä se, että Rajavartiolaitoksen alaisuuteen sijoitettuja reserviläisiä voitaisiin ehdotuksen mukaan määrätä nopeutettuihin kertausharjoituksiin myös siinä tilanteessa, että se on välttämätöntä rajaturvallisuustilanteesta johtuen.
Oikeuskanslerin mielestä lakiluonnoksen perusteluihin sisältyy ”varsin niukasti tulkinta-apua siihen, missä tilanteissa rajaturvallisuuteen liittyvää poikkeuksellista kertausharjoitusmenettelyä voitaisiin käyttää.”
Hän viittaa lakiluonnoksen perusteluihin, joissa todetaan muun muassa, että rajaturvallisuuden välttämättömän ylläpitämisen mahdollistamisen vuoksi määrättävä kertausharjoitus rinnastuisi vakavuudeltaan sotilaallisen valmiuden kohottamiseksi määrättävään kertausharjoitukseen, sillä rajaturvallisuuden poikkeukselliset häiriötilat voisivat kehittyä ennakoimattomasti ja nopeasti siten, että se edellyttäisi asevelvollisten reserviläisten pykälän 2 momentissa säädettyä määräaikaa nopeamman määräämisen kertausharjoituksiin.
Oikeuskansleri toteaa, että menettely on tarkoitettu käytettäväksi silloin, kun viranomaisten normaaliajan resurssit eivät riittäisi rajaturvallisuuden ylläpitämiseen häiriön vakavuudesta, taikka muusta poikkeuksellisuudesta johtuen ja vain, kun rajaturvallisuusympäristössä ilmenevä tarve edellyttäisi kolmen kuukauden määräajasta poikkeamista.
Oikeuskanslerin mielestä perustelut perusoikeuksien rajoittamiseen liittyen sekä muut vaihtoehdot rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi vaativat avaamista ja täsmennyksiä. Hänestä hallituksen esitysluonnoksesta käy varsin selkeästi ilmi, että tarkoituksena on lisätä Rajavartiolaitoksen resursseja vartioida itärajaa. Oikeuskanslerin mielestä ehdotuksessa ei kuitenkaan arvioida vaihtoehtoisia tapoja saavuttaa tätä tavoitetta, esimerkiksi henkilökuntaa lisäämällä, eikä myöskään vertailla eri vaihtoehtojen mahdollisia kustannuksia.
”Mikäli ehdotuksen mukainen poikkeusmenettely nähdään välttämättömänä, tulisi hallituksen esityksen perusteluissa vielä pohtia myös sitä, olisiko menettelyn yksityiskohdista säädettävissä jollakin perusoikeuksiin vähemmän puuttuvalla tavalla. Olisiko esimerkiksi mahdollista säätää, ettei kertausharjoitus voisi alkaa aivan välittömästi, tai ettei se voisi jatkua loputtomasti? ”
”Välttämättömyyden kannalta on huomattava, että kuten hallituksen esityksessäkin todetaan, Rajavartiolaitoksella on jo nyt myös merkittäviä mahdollisuuksia saada virka-apua muilta viranomaisilta, kuten puolustusvoimilta, esimerkiksi poikkeuksellisissa häiriötilanteissa. Lisäksi se voi käyttää palveluksessa olevia asevelvollisia sekä vapaaehtoiseen asepalvelukseen otettuja naisia tarvittaessa toimintansa tukena. Ehdotuksessa selostetaan näitä mahdollisuuksia, mutta ei perustella sitä, miksi ne ovat riittämättömiä.”
LUE MYÖS:
