Oikeusoppineiden olisi aika tulla ulos turvallisesta kuplastaan osallisiksi yhteiskuntakeskustelua, vaikka he joutuisivatkin tunnustamaan, että se keskustelu ei ole mahdollista muihin tieteenaloihin tukeutumatta, toteaa Kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Puheenvuoro-blogissaan.
– Yhteiskunnallinen päätösvalta ei kuulu oikeusistuimelle eikä juristikunnalle vaan kansanedustuslaitokselle. Juristien vallankaappausyritys on estetty. Tämä on hyvä uutinen Suomelle, hän kirjoittaa viitaten rajalakikysymykseen.
Eduskunta hyväksyi rajalain viime perjantaina.
Kanniainen viittaa Historian professori Jukka Korpelan kirjoitukseen (Kanava 3/2024).
– Juristisen yhteiskunnan ongelmallisuus näkyy Korpelan mukaan siinä, että laintulkinnoissa asioiden lainmukaisuus korostuu eikä oikeudenmukaisuus. On siksi siirryttävä yhteiskuntafilosofian alueelle, Kanniainen sanoo.
– Siihen ei oikeustieteen metodologinen arsenaali Korpelan mukaan riitä. Juristit voivat kansalaisina käydä keskustelua mutta eivät monopolisoida sitä itselleen – kuten ”käännytyslain” yhteydessä Suomessa kävi tiedotusvälineiden tukemana. Oikeustietelijöiden puheenvuoroissa ihmis- ja yhteiskuntatieteiden tutkimustraditio loisti poissaolollaan.
Toki länsimainen oikeus on Kanniaisen mukaan lakiin kirjoitettujen normien rationaalista tulkintaa, eikä Korpela tätä kiistäkään:
”Perusoikeuksien muuttuminen laiksi ei ollut väärä kehitys. Ongelmana on pitää tätä kehityksen päätepisteenä ja lopettaa historia”. ”Tulkinnan tekee taho, josta syntyy oma pappiskuntansa. Silloin poliittisen vallan on kaapannut itselleen jokin ryhmä ja ajatus vallan kolmijaosta on romahtanut”. ”Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ei voi olla tuomioistuinten huoli vaan lainsäätäjän murhe. Siksi oikeudenkäyttöön liittyviä arvovalintoja ei voi latistaa juristikunnan sisäiseksi oikeudelliseksi keskusteluksi.”
– Ajatus perustuslakituomioistuimesta on Korpelalle hämmentävä ja niin on taloustieteilijällekin – juristivalta älköön korvatko poliittista valtaa, Kanniainen toteaa.
Suuri joukko oikeustietelijöitä arvosteli rajusti eduskunnan perustuslakivaliokunnan päätöksiä ns. käännytyslakikysymyksessä.
– Jopa oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies joutuivat heidän tulilinjalleen. Oikeustieteilijät käsittelevät oikeutta kuitenkin omassa kuplassaan. Siinä tähdätään oikeutta koskeviin tulkintoihin tiedostamatta, että oikeustoimet itse asiassa pohjautuvat yhteisössä vallitsevaan käsitykseen ihmisestä ja ihmisyhteisöistä. Tarvitaan siis toisten tieteenalojen apua: ihmistieteitä, yhteiskuntateoriaa, moraalifilosofiaa ja jopa evoluutiobiologiaa, Kanniainen sanoo.
