Oikeustieteen tohtori, kokoomuksen helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Otto Meri ihmettelee rajalain ympärillä vellovaa keskustelua. Meri on Uuden Suomen blogissaan kirjoittanut vastineen oikeustieteen emeritusprofessori Kaarlo Tuorille, joka lauantain Helsingin Sanomissa kertoi olevansa huolissaan suomalaisen oikeusvaltion tilasta ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan toiminnasta. Haastattelussa Tuori viittaa juuri rajalakia koskevan perustuslakivaliokunnan lausuntoon.
Meri ei emeritusprofessorin väitteitä allekirjoita, eikä oikeusvaltio ole hänen mielestään Suomessa vaarassa. HS:lle Tuori kertoi pelkäävänsä Suomen suistuvan oikeusvaltiokehityksen osalta Puolan ja Unkarin tielle. Vertaus tuntuu Merestä ”oudolta”. Suomessa tuomioistuimet eivät ole politisoituneet, ja kansainvälisessä vertailussa Suomen oikeusvaltion tilanne on erinomainen, hän perustelee.
– Entinen korkeimman oikeuden presidentti ja nykyinen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomari Pauliine Koskelo totesi aiemmin tällä viikolla järjestetyssä seminaarissa, että ”ei ole perusteltua leimata oikeusvaltion vastustajiksi sellaisia, jotka ovat huolissaan siitä, että miten voi olla mahdollista, että vieras ja vihamielinen valtio saisi mielensä mukaan syöttää Suomen ulkorajojen yli keitä tahansa, paperittomia, tunnistamattomia ihmisiä, kuinka paljon tahansa.”
– Tähän Koskelon näkemykseen on helppo yhtyä, Meri kirjoittaa.
Meren mukaan ulkopuoliset asiantuntijat eivät voi sanella eduskunnan perustuslakivaliokunnan ratkaisuja. Perustuslakivaliokunnassa istuvat kansanedustajat eivät voi tyytyä pelkkään ”kumileimasimen” osaan.
– Perustuslain tulkinta on aina poliittista. Perustuslakia tulkitsevat poliittisesti valitut kansanedustajat, joiden tekemillä tulkinnoilla on poliittisia vaikutuksia. Perustuslain tulkinta on siis läpikotaisin poliittista. Kyse on siitä, tekevätkö tulkintaa valiokunnan jäsenet vai ulkopuoliset asiantuntijat. Ulkopuolisilla asiantuntijoilla ei voi olla valta sanella valiokunnan ratkaisuja.
Meri arvelee Tuorin kaltaisten asiantuntijoiden tuntevan itsensä hylätyiksi uudessa maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa vanhat tulkinnat eivät enää päde. Tulkintoja on kuitenkin kyettävä muuttamaan, Meri kirjoittaa. Esimerkiksi Geneven sopimus, johon rajalain kriitikot usein vetoavat, on Meren mukaan syntynyt ”aivan tosenlaisessa asiayhteydessä”.
– Geneven sopimuksen solmimisen aikaan ei osattu varmastikaan arvata, että tulevaisuudessa Venäjä ja muut roistovaltiot tulevat käyttämään maahanmuuttoa sodankäynnin välineenä. Sen takia on selvää, että vanhoja tulkintoja on pakko päivittää. Kun maailma muuttuu, myös sopimusten tulkinta muuttuu.
Meren mukaan paras tapa turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen Suomessa on kansallisesta turvallisuudesta huolehtiminen.
– Ainoastaan täysivaltaisessa ja itsenäisessä Suomessa voidaan turvata perus- ja ihmisoikeuksien laajamittainen toteutuminen. Me olemme saaneet nähdä, mikä on perus- ja ihmisoikeuksien tilanne Venäjällä.
– Ja sitä tilannetta emme koskaan halua Suomeen, Meri päättää.
