Itä-Suomen yliopiston hallinto-oikeuden tutkijatohtori Matti Muukkosen mukaan työministeri Tuula Haatainen (sd.) on rikkonut lakia maskiskandaalissa ryvettyneen Huoltovarmuuskeskuksen määräaikaisen toimitusjohtajan nimityksessä.
Muukkonen kirjoittaa asiasta Suomen valtiosääntöoikeudellisen seuran Perustuslakiblogissa. Hänen mukaansa Janne Känkäsen nimitys tehtävästä eronneen Tomi Louneman tilalle ei mennyt asianmukaisesti. Huoltovarmuuslain mukaan toimitusjohtajan Huoltovarmuuskeskukselle asettaa valtioneuvosto. Nimityksen teki kuitenkin ministeri Haatainen.
Oikeustieteilijä ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat väitelleet asiassa Twitterissä. Muukkonen kertaa vaiheita kirjoituksessaan.
Hän kertoo kysyneensä työ-ja elinkeinoministeriöltä, mihin säännökseen väliaikaisen toimitusjohtajan nimeämispäätös perustuu. Ministeriö vastasi Twitterissä viittaamalla valtioneuvoston ohjesäännön kohtaan, jossa käsitellään viran määräaikaisen hoidon järjestämistä ja totesi sen soveltuvan analogisesti myös huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajan tehtävien väliaikaiseen järjestämiseen. TEM tviittasi myös, että tämä on tarkastettu oikeuskanslerilla.
Matti Muukkosen mukaan tulkinta on väärä. Hänen mukaansa kyseinen valtioneuvoston asetuksen kohta ei millään voi olla asianmukainen peruste ohittaa huoltovarmuuslain eksplisiittistä säännöstä siitä, kuinka toimivalta nimityksestä kuuluu valtioneuvostolle. Hän huomauttaa, että jo valtioneuvoston ohjesäännössäkin todetaan, että valtioneuvosto ratkaisee muun muassa ”virkanimitykset sekä virkaan siirtämisen ja tehtävään määräämisen”. Matti Muukkonen toteaa, että Känkäsen nimityksessä on nimenomaisesti kyse tehtävään määräämisestä.
Ministeriössä asiasta oltiin kuitenkin eri mieltä. TEM viittasi seuraavaksi muun muassa valtioneuvostosta annettuun lakiin.
– Huoltovarmuuskeskuksen määräaikaiseen toimitusjohtajan tehtävään ottaminen avoinna olevan tehtävän hoidon ajaksi ei ole sama päätös kuin toimitusjohtajan ottaminen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, TEM vastasi.
Ei perusteluja
Matti Muukkonen kertoo saaneensa tiistaina ministeriöltä vastauksen asiakirjapyyntöönsä koskien sekä ministeri Tuula Haataisen 10.4.2020 tekemää päätöstä ottaa huoltovarmuuskeskuksen väliaikainen toimitusjohtaja työsuhteeseen että eronneen ja nimitetyn työsopimuksia.
– Näistä asiakirjoista paljastui se, ettei päätöksessä esitetty mitään edellä mainittuja perusteita toimivallalle. Itseasiassa koko asiakirjassa ei ollut mitään viittauksia lainsäädäntöön, Muukkonen kirjoittaa.
Hänen mukaansa tätä on pidettävä hallintolain puitteissa moitittavana. Toimivalta asiassa olisi Muukkosen tulkinnan mukaan kuulunut yksinomaan valtioneuvoston yleisistunnolle.
Tilannetta ei hänen mukaansa muuta se, että puhutaan väliaikaisesta toimitusjohtajasta. Muukkosen mukaan tätä tukee sekin, että Janne Känkäsen työsopimuksessa viitataan hänen olevan nimenomaan huoltovarmuuslain ja huoltovarmuuskeskuksesta annetun asetuksen tarkoittama toimitusjohtaja.
Matti Muukkonen huomauttaa, ettei kyse ole esimerkiksi ”toimitusjohtajan sijaisesta”, joka hoitaisi avointa tehtävää niin kauan, kunnes valtioneuvoston yleisistunto ottaisi virkaan uuden toimitusjohtajan, vaan nimenomaan huoltovarmuuslaissa tarkoitetusta toimitusjohtajasta, vaikkakin määräaikaisesta.
– Vaikka kyse olisikin toimitusjohtajan sijaisesta, ei silloinkaan toimivalta olisi ministerillä, vaan laitoksen hallituksella, jonka tehtäviin huoltovarmuuskeskusasetuksen 2.1,7 §:n mukaan kuuluu päättää toimitusjohtajan sijaisista, Mukkonen kirjoittaa.
Hän toteaa esittämiensä perustelujen osoittavan yksiselitteisesti, että ministeri Haatainen on väliaikaisen toimitusjohtajan nimittäessään rikkonut lakia.
Känkäsen asemaan tämä ei Muukkosen mukaan kuitenkaan vaikuta.
– Tämä menettelyssä tapahtunut toimivallan ylitys ei kuitenkaan muuta sitä seikkaa, että nimenomaan Känkänen on tällä hetkellä huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja, sillä yksityisoikeudellisena sopimuksena hänen työsopimuksensa sitoo valtio-oikeushenkilöä siitä huolimatta, että päätöksenteossa on tapahtunut toimivallan ylitys olettaen, ettei Känkänen itse ole puuttuvasta toimivallasta ollut tietoinen tai edistänyt asiaa.
Mahdolliset seuraukset ministerille jäävät Matti Muukkosen mukaan eduskunnan harkintaan. Hän viittaa silti apulaisprofessori Pauli Rautiaisen Perustuslakiblogissa aiemmin esittämään malliin hätätilaoikeuden kehittymisestä.
– Yleisesti kuitenkin pidän huolestuttavana, mikäli Rautiaisen esiin nostama hätätilaoikeuden neljäs taso alkaa laajemmin nostaa päätään. Sitä ei välttämättä oikeusvaltio enää kestäkään.
Hätätilaoikeuden neljännellä tasolla tarkoitetaan Rautiaisen kuvaamaa tilannetta, jossa päättäjät ryhtyvät toimimaan oikeusvaltion ulkopuolella.
Valtioneuvostosta annetun lain 12 §:n ja valtioneuvoston ohjesäännön 9 §:n mukaan ministeriö ratkaisee valtioneuvostolle kuuluvat asiat, joita ei ole säädetty yleisistunnon ratkaistaviksi. 1/2
— TEM (@TEM_uutiset) April 15, 2020
Onpas. Tuolle nyt ei ole minkään sortin perustetta voimassa olevasta oikeudesta. Mutta arvasin kyllä, että tuollainen logiikka taustalla oli. Tuohan johtaisi siihen, että ministeri voisi vain keksiä, että nimitetäänkin henkilö vain määräajaksi, jolloin HuoltovarmuusL 8 a §:ä 1/2
— Matti Muukkonen
(@MattiMuukkonen) April 15, 2020
