Älypuhelin on yhä keskeisempi osa ihmisten arkea. Laitteella hoidetaan niin yhteydenpito kuin verkkopankissa asiointi. Tämän lisäksi laitteelle ladattavat sovellukset tarjoavat loputtomasti erilaisia viihdesisältöjä.
Vaikka helposti mukana kulkeva älypuhelin helpottaa elämää monella tavalla, laitteiden kasvaneella käytöllä on myös varjopuolensa. Yhä useampi ihminen on riippuvainen älypuhelimestaan, mikä voi ilmetä esimerkiksi laitteen pakonomaisena vilkuiluna säännöllisin väliajoin.
Tutkimustulokset ovat myös osoittaneet, että runsas älypuhelinten käyttö on heikentänyt ihmisten keskittymiskykyä. Samaan aikaan älypuhelinten yleistyessä myös lasten oppimistulokset ovat laskeneet merkittävästi.
On siis selvää, että yleistyvä älypuhelinriippuvuus tulee olemaan lähitulevaisuudessa todellinen ongelma.
Mieli Suomen mielenterveys ry:n johtava asiantuntija, psykiatrian dosentti Kristian Wahlbeck muistuttaa, että älypuhelinriippuvuus ei ole virallinen diagnoosi. Tietyt piirteet kuitenkin osoittavat, että puhelimen käyttö aiheuttaa riippuvuutta. Riippuvuuteen liittyy aina haitallisuus, vaikeus olla käyttämättä riippuvuutta aiheuttava asia ja vieroitusoireet.
– Näin on myös älypuhelinriippuvuudessa: älypuhelimen käyttö haittaa työtä, opiskelua tai ihmissuhteita. Älypuhelinriippuvuuteen viittaa myös epäonnistuminen toistuvissa yrityksissä vähentää älypuhelimen käyttöä, Wahlbeck kertoo Verkkouutisille.
Älypuhelinriippuvuudessa erossa olo älypuhelimesta aiheuttaa Wahlbeckin mukaan myös vieroitusoireita, kuten ärtymystä, ahdistusta ja alakuloa.
On olemassa tiettyjä niin sanottuja ”hälytysmerkkejä”, jotka viittaavat siihen, että oman älylaitteen käyttö on mennyt liiallisuuksiin. Wahlbeckin mukaan yksi hälytysmerkki on se, että älypuhelinta käyttää toistuvasti pidempään kuin on aikonut.
– Myös älypuhelimen käyttö itselleen vaarallisella tavalla, kuten autolla ajaessa tai suojatiellä on hälytysmerkki. Älypuhelimen liiallisessa käytössä yöuni saattaa jäädä käytön takia liian lyhyeksi.
Liiallisella älypuhelimen käytöllä on havaittu olevan myös suoria kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin.
– Mitä pidempi päivittäinen ruutuaika on, sitä enemmän ihmisellä on masennusta, ahdistusta ja alkoholin käyttöä, Wahlbeck toteaa.
Liiallinen älypuhelimen käyttö yhdistyy myös uniongelmiin, liikunnan puutteeseen, heikompaan fyysiseen terveyteen ja jopa aivomuutoksiin.
– On hyvä pitää mielessä, että puhelimeen käytetty aika on aina pois jostakin muusta, usein mielekkäästä tekemisestä.
Älypuhelinkäytön kielteiset vaikutukset ovat Wahlbeckin mukaan kaikkein näkyvimpiä lapsilla, joilla käyttö yhdistyy myös vähäisempään liikkumiseen, keskittymisongelmiin ja yksinäisyyteen. Verkkouutiset kertoi lasten älypuhelinten käytöstä aiemmin tässä jutussa.
”Älypuhelin ei kuulu makuuhuoneeseen”
Älypuhelimen käyttöä voi yrittää säännellä erilaisilla keinoilla. Puhelimen ”houkuttelevuutta” voi esimerkiksi vähentää sammuttamalla joitakin puhelimen ilmoitustoimintoja. Tällöin laite ei esimerkiksi ilmoita kaikista sosiaalisen median palveluiden ilmoituksista.
Itselleen voi luoda myös esimerkiksi tavoitteita ja päättää tietyn aikarajan, jota enempää ei käytä älypuhelinta päivässä. Tavoitteen toteutumista voi seurata puhelimen käyttöaikalaskurilla. Myös ruutuajan hallintaan on kehitetty erilaisia sovelluksia.
Eräs vinkki on Wahlbeckin mukaan asettaa puhelimen näyttö niin sanotulle harmaaskaalalle, mikä vähentää puhelimen kanssa vietettyä aikaa verrattuna värilliseen näytön käyttöön. Tämä toiminto muuttaa näytön näkymän pelkistetyn mustavalkoiseksi ja yksinkertaiseksi, mikä voi tehdä siitä vähemmän houkuttelevan näköisen.
Toinen vinkki on sijoittaa puhelin illalla sellaiseen paikkaan, mihin siitä ei ylety sängystä.
– Älypuhelin ei kuuluu makuuhuoneeseen, Wahlbeck korostaa.
Hänen mukaansa myös sosiaalisen median tilien lopettaminen voi joskus olla tarpeen oman ajanhallinnan edistämiseksi.
Mikäli työtä ja yksityiselämää haittaavaa vakavaa älypuhelinriippuvuutta ei saada muilla keinoilla hallintaan, Wahlbeckin mukaan vaihtoehdoksi voi myös tulla älypuhelimesta luopuminen kokonaan.
Käsillä on digitaalinen pandemia
Älypuhelimista on tullut yhä keskeisempi osa ihmisten arkea ja moni arkinen asiointi vaatii nykyään älypuhelinta ja siihen ladattavaa mobiilisovellusta. Tällaisia ovat esimerkiksi kauppojen kanta-asiakasohjelmat ja pysäköintiin tarkoitetut parkkisovellukset.
Wahlbeckin mukaan älypuhelinten tulo osaksi arkea ilman muuta on lisännyt riskiä liialliseen käyttöön ja älypuhelinriippuvuuteen.
– Yhä useampi meistä kokee, että oma älypuhelinkäyttö on liiallinen, ja yhä useampi kokee tarvetta rajoittaa omaa käyttöä.
Usein julkisessa keskustelussa kiinnitetään huomiota vain lasten päivittäiseen ruutuaikaan erilaisten laitteiden parissa. Wahlbeck huomauttaa, että myös aikuisilla ruutuaika on yhteydessä unen laatuun ja masentuneisuuteen.
– Passiivinen selaaminen vaikuttaa tutkimusten valossa haitallisemmalta kuin aktiivinen osallistuminen sosiaaliseen mediaan.
Vaikka älypuhelinriippuvuus ei ainakaan vielä ole virallinen diagnoosi, käsillä saattaa olla lähivuosina digitaalinen pandemia.
– Keskustelua ja tietoisuutta älypuhelinten käytön aiheuttamasta digitaalisesta pandemiasta ja terveellisestä älypuhelimen käytöstä tulisi lisätä, Wahlbeck päättää.
LUE MYÖS:
Onko lapsesi koukussa älypuhelimeen? Näissä tilanteissa pitää huolestua
Näitä tietoja ei saa ikinä julkaista somessa – asiantuntijalta varoitus
Kuunteleeko älypuhelimesi sinua? Asian voi tarkastaa helpolla keinolla
Älypuhelimesi kerää sinusta tietoa koko ajan – Tee ainakin tämä, jos haluat suojata tietosi