Tietyt rakennusratkaisut talossa voivat ajan myötä johtaa ongelmiin ja mittaviin korjauskustannuksiin. Taloa ostavan kannattaakin olla hereillä ja kiinnittää erityistä huomioita tiettyihin ongelmakohtiin.
Peruskorjaamisen ja rakentamisen kehittämiskeskuksen (PRKK) neuvontainsinöörin ja rakennusmestarin Timo Jokelan mukaan nykyaikana rakennetut talot on pääasiassa rakennettu hyvin. Niissä perusratkaisut ovat suurin piirtein kunnossa.
– Taloissa on koneelliset ilmanvaihdot, lämpöpumppuratkaisut ja lämmitys on hoidettu vesikiertoisella lattialämmityksellä. Lisäksi ikkunat ja muut tekniikat ovat kunnossa, Jokela kertoo Verkkouutisille.
Nykyään tyypilliset rakentamisen riskit liittyvät pääasiassa rakennuksen säänkestävyyteen.
– Sellaisia ovat esimerkiksi mahdolliset tasakatot, räystäättömät rakenteet ja muut kattamattomat rakenteet.
Kattamattomilla rakenteilla tarkoitetaan esimerkiksi asuntojen parvekkeita ja terasseja.
– Eli kaikkia ulkoalueita, mitkä ovat ulkona suoraan taivasalla. Nehän eivät kestä mahdottoman pitkään, jos rakenteita ei ole katettu, Jokela huomauttaa.
Jokelan mukaan kalliimmissakin taloissa voi olla laatoitettuja terassi- ja porrasalueita. Ongelma piilee siinä, että aina niitä ei ole katettu mitenkään. Ajan myötä se johtaa siihen, että laatoitukset kärsivät sääolosuhteista.
– Ulkoterassialueet pitäisi pyrkiä rakentamaan niin, että ne ovat katoksen alla mahdollisimman paljon.
Toinen nykyään yleinen ongelma on myös se, että taloista suunnitellaan todella avaria. Tähän liittyvät esimerkiksi suuret ikkunat, jotka vievät merkittävän osan seinien pinta-alasta.
– Sitten kun kesällä on 30 asteen helteet, asunnosta tulee kuin sauna ja ollaan nolossa tilanteessa. Silloin pitää laittaa kaihtimet ja muut verhot eteen, ja joudutaan olemaan pimeässä. Samalla suurien ikkunoiden idea menee kokonaan hukkaan, Jokela pohtii.
Jokelan mukaan asunnoissa voi kyllä olla suuria ikkunoita. Rakennusvaiheessa olisi kuitenkin hyvä huomioida se, etteivät ikkunat altistu jatkuvasti suoralle auringonvalolle. Hyvänä suojana voi olla pihaterassin rakentaminen ikkunoiden eteen tai lämpöeristeisten selektiivilasien asentaminen.
Jokelan mukaan rakentamisessa esiintyy ongelmia myös niin sanottujen massiivirakenteiden kanssa. Näillä tarkoitetaan esimerkiksi hirsi- ja kivitaloja. Ongelmat liittyvät siihen, kun ulkorungot altistuvat sateille ja kosteudelle.
– Kun hirsirunko kastuu ulkopuolelta, sen sään rasitus kasvaa. Myös kivitalojen kohdalla käy niin, etteivät niiden rappaukset ole kovin pitkäikäisiä. Tähän kun tulevat vielä pakkasrasitteet päälle, niin lopputulos ei ole hyvä.
Ongelmia ilmenee kaikkien aikakausien taloissa. Esimerkiksi kaupungeissa on paljon vanhoja kivitaloja, joissa ei ole juuri minkäänlaisia räystäitä. Näissä on ongelmia myös ulkokuorien rappausten kanssa.
– Niitähän uusitaan säännöllisesti, sillä eivät ne [ulkorappaukset] kestä.
Hänen mukaansa tosiasia on, että mitkään ulkorakenteet eivät kestä toistuvaa sateelle altistumista. Siksi olisi hyvä, että rakennuksen rungot saataisiin säältä suojaan.
Tasakatto on ehdoton hälytysmerkki
Yksi tyypillinen ongelmallinen rakenneratkaisu on tasakatto. Jokelan mukaan ne korostuvat etenkin 1970-luvulla rakennetuissa omakotitaloissa.
– Toisaalta nykyään on hyvin harvinaista, että sellaisia [1970-luvun tasakattoja] enää edes on. Nykyään tehdään kattorakenteita, jotka ovat vesikaton suuntaisia ja joista puuttuvat ulkorakenteet kokonaan.
Koska tällaiset rakenteet ovat suljettuja, niihin ei pääse enää jälkikäteen tekemään tarkastuksia. Ajan mittaan sekin voi aiheuttaa ongelmia.
Tasakattojen aiheuttamat kosteusongelmat ovat nykyään yleisessä tiedossa, ja niitä rakennetaankin enää harvoin omakotitaloihin. Sen sijaan räystäiden puuttumista Jokelan mukaan tapaa edelleen ajoittain.
On myös olemassa tiettyjä varoitusmerkkejä, joiden ilmaantuessa hälytyskellojen viimeistään pitäisi soida. Etenkin silloin, kun on ostamassa taloa.
Jokelan mukaan niitä ovat esimerkiksi suora sähkölämmitys tai lämmön talteenotolla varustetun ilmanvaihdon puuttuminen. Tällaisessa tilanteessa talossa voi olla painovoimainen tai huippuimurilla varustettu ilmanvaihto. Hänen mukaansa molemmat ratkaisut ovat energiataloudellisesti huonoja, sillä ne päästävät merkittävän osan lämmöstä ”harakoille”.
Jokelan mukaan tällaisia rakennusratkaisuja löytyy tyypillisesti hieman vanhemmissa, ennen 1990-lukua rakennetuissa taloissa.
Suoran sähkölämmityksen ongelmat liittyvät ensisijaisesti siihen, että se aiheuttaa asukkaalle myös tuntuvan sähkölaskun. Myös koneellisen ilmanvaihdon puuttuminen johtaa vaikeuksiin.
– Jos ei ole ilmanvaihtoa, niin huonosti käy. Ei tule raitista ilmaa ja ilmenee kosteusvaurioita sekä muita ongelmia. Vanhemmissa rakennuksissa myös eristeet voivat olla huonoja.
Rakennettiinko ennen paremmin?
Rakentamisesta puhuttaessa törmää usein väitteeseen, jonka mukaan nykyään taloja rakennetaan nopeasti ja halvalla. Samalla työn jälki on heikkoa. Rakennettiinko ennen siis paremmin?
– Ei. Huonoa työtä tehdään tänä päivänä yhtä lailla kuin ennenkin. Kaikki perustuu työnvalvontaan eli siihen, millainen työnjohto paikan päällä on. Eli saadaanko työ tehtyä sopimuksen ja ohjeiden mukaisesti, Jokela korostaa.
Kuten aiemmin on todettu, huonoja rakennusratkaisuja ilmenee jokaisen aikakauden taloissa. Niin vanhoissa kuin uusissakin.
Rakennusmestarina Jokelalla on myös selvä näkemys siitä, millaista taloa hän ei itse ostaisi.
– Hirsitaloa. En nykyaikaista enkä vanhaakaan.
Edellä mainittujen syiden lisäksi Jokela näkee hirsitalojen ongelmaksi sen puurungot.
– Puu elää hyvin paljon ja se on rakenteena kylmä. Hirsitalo on kuin harakanpesä. Lisäksi sellaiseen taloon on vaikea saada asennettua sähköjä tai muitakaan tekniikoita. Lisäksi siitäkin seuraa ongelmia, jos ne upotetaan rungon sisälle.
LUE MYÖS:
Älä tee näitä virheitä sijoitusasunnon kanssa: Vaarana kallis yllätys
KL: Tämän takia uusien talojen putket rikkoutuvat