Jos emme olisi Natossa, olisimme nyt todella lirissä. Tätä turvallisuusanalyytikko ja prikaatikenraali (evp.) Juha Pyykönen painottaa keskellä julkista keskustelua, jota hallitsee Donald Trumpin arvaamaton ulkopolitiikka.
Yhdysvaltojen luotettavuus sotilaallisena kumppanina on kyseenalaistettu. Euroopassa ihmetellään, voiko Naton viidenteen artiklaan luottaa. Suomessa ilmavoimien komentaja torjuu väitteitä amerikkalaishävittäjien ”tappokytkimistä”.
Pyykönen nostaa esiin vaihtoehdon, joka voisi olla myös totta. Suomen Nato-hakemus pantiin liikkeelle keväällä 2022 äkkiä. Kansa havahtui ja sai poliitikot toimimaan. Prosessi oli poikkeuksellisen nopea.
Toisinkin olisi voinut käydä. Haku olisi viivästynyt. Joku iso jäsenmaa – Yhdysvallat tai Saksa – olisi sanonut, että katsotaan viiden vuoden päästä uudestaan.
– Sen jälkeen me olisimme olleet ihan tarjottimella Venäjän merkittävää painostusta varten. Ja Ruotsissa sama juttu. Jos me olisimme epäonnistuneet siinä jäsenyyshankkeessa, olisimme tällä hetkellä oikeasti yksin. Ei siinä Euroopan unioni paljoa painaisi, jotain toki, mutta kun EU ei ole sotilaallinen toimija, sillä ei ole Kremlin silmissä Naton kaltaista uskottavuutta.
– Se (jäsenyysprosessi) olisi voinut epäonnistua, ja silloin olisimme todellakin Venäjän taskussa. Ja auttajista ei olisi tietoa, koska EU ei ole koskaan auttanut sotilaallisesti yhtäkään jäsenmaata, joten tämä olisi pitänyt opetella ihan alusta, kuvaa Pyykönen Verkkouutisille puhelinhaastattelussa Lapin Äkäslompolosta, jonka tunturimaisemissa hän on viime viikot hiihdellyt.
Liikkeessä on samalla tullut väistämättä mietiskeltyä maailmanpolitiikkaa. Tunturimaisemissa voi olla välillä yksin, mutta Pyykösen turvallisuuspoliittinen viesti kaiken epävarmuuden keskellä on tässä: Suomi ei ole enää yksin.
Pyykönen on innokas hiihtäjä, mutta kysymys kilometritavoitteista poikii yllättävän vastauksen:
– Lupasin, että hiihdän tänä vuonna vähintään 500 kilometriä vähemmän kuin viime vuonna. Paikat eivät kestä. Näyttää siltä, että tavoite ei toteudu, mutta jos nyt jään alle kahden tonnin, voin olla tyytyväinen.
Maailmanpolitiikka on myllerryksessä ja perinteiset turvallisuusjärjestykset natisevat. Kaiken tämän keskellä Pyykönen haluaa muistuttaa, että pääsy Naton viidennen artiklan piiriin on parantanut Suomen turvallisuutta selvästi – ”tästä ei ole mitään epäselvyyttä”.
– Jäsenyys on hyväksytty yksimielisesti kaikissa Naton jäsenvaltioissa, se on tuoreessa muistissa ja pitää.
Pyykönen korostaa, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ovat vahvistaneet myös muiden Pohjoismaiden, Baltian maiden sekä Puolan turvallisuutta.
– Tämä on nyt yhtenäinen ketju.
Juha Pyykönen on perehtynyt Euroopan turvallisuuskysymyksiin jo vuosikymmeniä. 1990-luvun alussa hän teki diplomityönsä silloiseen Sotakorkeakouluun, joka nykyään tunnetaan Maanpuolustuskorkeakouluna. Diplomityön aihe oli Euroopan turvallisuusjärjestelmä ja siinä oli neljä elementtiä: EY, Nato, WEU sekä Etyj.
Tällöin Pyyköselle aukeni kaksi asiaa: Suomi on yksin. Ja Nato on se, johon Länsi-Euroopan maiden turvallisuus nojaa.
Naton ”koneisto” toimii
Mutta entä nyt? Venäjän hyökkäys Ukrainaan on pakottanut EU-maat tunnustamaan tosiasiat. Oman alueen puolustaminen on jäänyt hunningolle. Eikä Donald Trumpin Yhdysvaltoihin ole välttämättä luottamista. Euroopassa seurataan myös pelonsekaisin tuntein Trumpin ja Vladimir Putinin välisiä keskusteluja.
Donald Trump väläytti jo vuosi sitten, ettei Yhdysvallat olisi valmis puolustamaan Nato-maita, jotka eivät panosta riittävästi puolustukseensa. Tuolloin Verkkouutiset kysyi Pyyköseltä, voidaanko Euroopassa luottaa yhä Naton viidenteen artiklaan. Pyykösen viesti oli tässä: Yhdysvaltojen demokraattinen päätöksentekokoneisto ei hyväksyisi globaalin johtovaltion, jollainen Yhdysvallat on, statuksen ja vaikutusvallan omaehtoista heikentämistä.
– Euroopan kannalta vieläkään tämä ei ole muuttunut, Pyykönen vastaa kysymykseen nyt, vaikka Trumpin puheet ovat vain koventuneet. Hän korostaa, että Naton ”koneisto” toimii, mitä tulee suorituskykyihin ja harjoitteluun.
– Ja ei ole mitään merkkejä siitä, etteikö se koko ajan tehostuisi, koska Venäjän uhka on joka päivä vahvempi ja itsestään selvempi.
Pyykönen nostaa esiin, miten Nato toissa viikolla harjoitteli 10 000 sotilaan joukolla nopean toiminnan joukon toimintaa siltä varalta, että hyökkäys tulee idästä – siis Venäjän tai Valko-Venäjän puolelta.
– Ja kun täällä Lapissa kiertelee, sen näkee, miten tämä on se painopistesuunta, johon Naton Suomen puolustusta vahventava vaikutus erityisesti keskittyy.
Paraikaa pohjoisessa varmistetaan ja tehdään töitä sen eteen, että joukot ja tavara liikkuvat Nato-maiden sisällä joustavasti lännestä itään. Suomen asema on hyvä, mutta Pyykösen mukaan se olisi tällä hetkellä vielä parempi, jos Natoon olisi liitytty 2-3 vuotta aiemmin:
– Tällöin olisi keretty tekemään tänne valmiiksi infra, varastot, harjoitusalueet, esikunnat sekä kouluttamaan henkilöstö näihin olosuhteisiin. Harjoituksiinhan olemme osallistuneet jo vuosia, mutta Naton jäsenenä tämä olisi ollut huomattavasti tehokkaampaa ja selkeämpää.
Tästä syystä Yhdysvallat ei lähde Natosta
Vuoden takaisessa Verkkouutisten haastattelussa Pyykönen sanoi olevansa ”satavarma”, ettei Yhdysvallat ole lähdössä pois Natosta. Pyykönen perusteli tätä sillä, että järjestö on hyödyllinen ja tehokas Yhdysvaltojen poliittisten tavoitteiden kannalta.
Hän korosti tuolloin, että Yhdysvallat on aikojen saatossa rakentanut globaalin verkoston edistääkseen omia maailmanlaajuisia turvallisuus- ja kauppapoliittisia intressejään. Lähtö Natosta vaikuttaisi väistämättä Yhdysvaltojen muihin verkostoihin, heikentäisi luottamusta ja tekisi siitä globaalisti pienemmän toimijan.
Pyykönen on samoilla linjoilla edelleen, vaikka Trumpin arvaamattomuus on toki viime kädessä kysymysmerkki.
– Yhdysvalloille olisi hyvin epäedullista luopua siitä merkittävimmästä ja voimakkaimmasta työkalusta eli Natosta, jolla se voi vaikuttaa Euroopan politiikkaan.
Natosta lähtö veisi Yhdysvalloilta myös mahdollisuuden kiristää ja painostaa Eurooppaa nostamaan puolustuskykyään, mikä on osoittautumassa tehokkaaksi. Yhdysvallat tarvitsee niin ikään olemassa olevia tukikohtiaan Euroopassa.
EU:ssa pyritään vahvistamaan nyt lukuisin keinoin puolustuskykyä ja varautumaan siihen, ettei Yhdysvallat ole välttämättä tukena, jos Venäjän sotilaallinen uhka Euroopassa laajenee.
Pyykösen mukaan EU-komission ja jäsenvaltioiden havahtuminen ja kriisitietoisuus ovat tapahtumassa viime hetkillä:
– Raha ei ole minusta tässä ollut se ensisijainen hidaste, vaan se, että puolustusteollista kapasiteettia ei ole ollut käytettävissä. Ja sitä ei ole saatu käyttöön, koska yritykset eivät ole saaneet pitkäaikaisia, isoja tilauksia jäsenvaltioilta.
– Motivaatiota ja kriisitietoisuutta on ilmassa enemmän kuin koskaan Euroopan unionin olemassaolon aikana. Siinä mielessä tämä kaikki on parempaan päin, mutta kuinka kauan Ukraina kestää tätä meidän jahkailua? Siitähän tässä on kyse. Jos Venäjä pahimmassa tapauksessa vaihtaa valtiojohdon ja miehittää koko maan, kysymys kuuluu, mikä maa on seuraava.
EU ei ole sotilasorganisaatio
Eurooppa tavoittelee nyt vahvaa ja uskottavaa puolustusta. EU ei ole kuitenkaan sotilasorganisaatio eikä päällekkäistä järjestelmää Natolle tule. Pyykönen korosti vuoden takaisessa Verkkouutisten haastattelussa, että päällekkäisen järjestelmän rakentaminen Natolle on ”vuosi vuodelta epätodennäköisempää”.
Arvio ei ole muuttunut:
– Ajattelen entistäkin vahvemmin näin. Nyt kun Suomi ja Ruotsikin ovat Natossa, tällaista ei aja käytännössä enää kukaan.
Eri asia on, miten Eurooppa voi vahvistaa asemaansa Naton rakenteiden sisällä. Pyykönen on jo aiemmin väläyttänyt esimerkiksi Britannian johtaman 10 000 sotilaan JEF-joukon muuntamista Naton sisällä toimivaksi eurooppalaiseksi Nato-joukoksi, jonka toiminta-alue olisi pohjoisessa.