Opetushallituksen pääjohtajan Olli-Pekka Heinosen mielestä toisen asteen koulutuksen takaaminen kaikille on tärkeä tavoite, mutta oppivelvollisuusiän pidentäminen ei ole siihen kestävin ratkaisu.
— Oppimisen polku täytyy nähdä kokonaisuutena. Tärkeintä on saada perusta kuntoon. Lisäresursseja tulisi mielestäni ohjata varhaiskasvatukseen, Heinonen sanoo Verkkouutisille.
Hänen mukaansa varhaiskasvatuksen kautta pystytään takaamaan koko ikäluokalle valmiudet oppimiseen peruskoulussa. Heinonen on sitä mieltä, että ongelmia koulutiellä on mahdotonta koettaa korjata vasta toisella asteella.
— Se on kuin jatkuvasti äyskäröisi vettä vuotavasta veneestä, mutta ei korjaisi vuotoa. Varhaiskasvatukseen ja peruskouluun panostaminen ovat ehdottomasti ensisijaisia toimia, pääjohtaja toteaa.
Opettajat tekevät vanhempien työt
Heinonen toppuuttelee julkisuudessa esillä olleita väitteitä suomalaisen peruskoulun huonosta tilasta.
— Peruskoulu ei ole kriisissä, vaan ongelma on koko yhteiskunnan arvojen ja rakenteiden murroksessa. Kaikista lapsista ja nuorista ei pystytä pitämään huolta ja se näkyy myös koulussa.
Heinosen mukaan peruskoulu joutuu tänä päivänä kohtaamaan sellaisia asioita, joita se ei perinteisesti ole joutunut kohtaamaan. Peruskoulussa opettajien vastuulle on siirtynyt enemmän oppilashuollollisia ja peruskasvatuksellisia asioita nukkumaanmenoajoista ruokailutottumuksiin.
— Vanhemmuutta tai aikuisuutta ei valitettavasti ole kaikkien lasten elämässä ollut läsnä syystä tai toisesta. Opettajat saattavat olla lasten elämässä ensimmäisiä rajojen asettajia. Koulu ei kykene tällaisista asioista yksin selviämään, pääjohtaja toteaa.
Olli-Pekka Heinonen toivoo, että ongelmaan löytyisi ratkaisu yhteistyöllä. Julkisella sektorilla koulutuksen tarjoajien tulisi hänen mukaansa toimia yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden kanssa, jotta lasten ja nuorten erilaiset tarpeet pystyttäisi ottamaan huomioon.
Heinosen mukaan myös vanhemmat tarvitaan mukaan yhteistyöhön.
— Vanhemmille olisi myöskin hyvä tarjota tukea vanhemmuuteen tässä ajassa, Heinonen sanoo.
Opetussuunnitelman puutteisiin tartutaan
Heinonen tunnustaa, että tarpeita nykyisen opetussuunnitelman muuttamiselle löytyy. Opetushallitus on jo aloittanut uudistyön, jossa pyritään yhdenmukaistamaan päättöarvioinnin kriteerejä.
— Tavoitteena on luoda opettajille paremmat työkalut arviointia varten sekä varmistaa, että päättöarvioinnit ovat yhdenmukaisia ja että vertailukelpoisuus toteutuu, Heinonen kertoo.
Pääjohtaja haluaa rauhoittaa perusopetuksen liiallisesta digitaalisuudesta huolestuneita vanhempia.
— Digitaalisuus on jo itsessään perustaito. On vaikea kuvitella, miten nuori kykenisi selviytymään huomisen tai edes tämän päivän yhteiskunnassa ilman valmiuksia käyttää ja ymmärtää digitaalisia työkaluja tietoturvallisesti ja ergonomisesti.
Heinonen muistuttaa, että kouluissa tähdätään perusopetuksen toteuttamiseen sekä oppimiseen ja kasvamiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen. Pääjohtajan mukaan digitaalisuus ja muu perusopetus ovat toisiaan tukevia asioita.
Peruskoulutuksen kohtaamasta kritiikistä huolimatta Heinosen mukaan kesälomille on voitu lähteä hyvillä mielin. Suomi pärjää kansainvälisessä kouluvertailussa edelleen erittäin hyvin.
— Julkisuudesta saatava kuva saattaa poiketa todellisuudesta. Kouluissa on tehty ja tehdään joka päivä hyvää perustyötä, pääjohtaja kehuu.
