Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ennakoi, että Euroopan keskuspankki (EKP) joutuu nostamaan ohjauskorkojaan kiihtyvän inflaation vuoksi todennäköisesti lisää. EKP on pyrkinyt hillitsemään inflaatiota kiristämällä rahapolitiikkaansa nostamalla ohjauskorkoja useaan kertaan tämän vuoden aikana.
– Tahti riippuu siitä, miten talous kehittyy ja millaisia tietoja inflaatiokehityksestä saadaan. Rahapolitiikkaa kiristämällä pyritään siihen, että inflaatio vakautuu keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi, Rehn sanoi eduskunnan talousvaliokunnan kuulemisessa tiistaina.
Taantuman todennäköisyys on Rehnin mukaan kasvanut koko euroalueella. Euroopan talouden näkymiä hän luonnehtii synkäksi.
– Euroalue on vaarassa ajautua taantumaan. Kuinka lievään tai syvään taantumaan, se riippuu energiakriisin kehityksestä ja ratkaisuista sen liennyttämiseksi.
Energiakriisi on seurausta Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta Ukrainassa. Energiakriisin myötä Euroopan inflaatio on lähtenyt nopeaan nousuun. Lokakuussa inflaatio oli noussut jo 10,7 prosenttiin.
Rehnin mukaan energian hintojen nousu selittää lähes puolet kokonaisinflaatiosta ja muustakin inflaatiosta välillisesti suuren osan.
– Energian kallistuminen on nostanut myös ruoan hintaa. Ruoan hinnannousu koskettaa kaikkia kansalaisia, mutta erityisesti pienituloisia, joiden tapauksessa ruokalasku haukkaa leijonanosan tuloista.
Puheessaan Rehn korostaa, että rahapolitiikalla voidaan vain rajallisesti vaikuttaa energian hintoihin, mutta sillä pystytään reagoimaan hintojen nousuun yleisesti.
Väestön ikääntyminen pitkän aikavälin haasteena
Pitkällä aikavälillä Rehn mainitsee Suomen talouden haasteeksi väestön ikääntymisen ja huoltosuhteen heikkenemisen.
– Tulevaisuuden suuri haaste on perinteisen vahvuutemme, koulutetun ja osaavan työvoiman, muuttuminen vakavaksi kasvun pullonkaulaksi. Työvoiman ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen rajoittavat osaavan työvoiman saantia useilla toimialoilla ja ammateissa, Rehn sanoi.
Hänen mukaansa työvoiman saatavuus on avainkysymys ikääntyvässä Suomessa, mikä asettaa vaatimuksia niin työmarkkinoiden toiminnalle, koulutusjärjestelmälle kuin työperäiselle maahanmuutolle
