Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnin mukaan vastakkainasettelusta lännen ja Venäjän välillä voi tulla hyvin pitkäkestoinen. Hän kertoo Helsingin Sanomille havahtuneensa presidentti Vladimir Putinin politiikan muuttumiseen vuonna 2007, jolloin tämä puhui Münchenin turvallisuuskonferenssissa.
– Hän syytti rujolla kielellä länttä ja erityisesti Yhdysvaltoja Venäjän etujen polkemisesta ja aloitti asevoimien modernisoinnin. Tällä puheellaan Putin avasi pelin etupiiriajattelulle. Sen jälkeen hän aloitti sodan ensiksi Georgiassa ja valloitti Krimin niemimaan Ukrainassa.
Samalla hän varoittaa luottamasta siihen, että Venäjällä tapahtuisi muutosta parempaan lähitulevaisuudessa.
– Nyt ei kannata laskea mitään sen varaan, että Venäjästä tulisi demokraattinen oikeusvaltio meidän elinaikanamme. Putin valehteli päin naamaa länsimaiden johtajille. Hän päätti hyökätä Ukrainaan, vaikka oli sanonut, että ei hyökkää. Luottamuksen voi menettää vain kerran.
Rehn on tyytyväinen siihen, millaisen paineen demokraattisten valtioiden kansalaisyhteiskunta on saanut aikaan Venäjää vastaan.
– Uskoisin, että yritysjohtajilla on nyt tullut mitta täyteen Venäjän kanssa, koska myös oikeusvarmuus on Venäjällä entistä heikompi. Vielä enemmän yritysten vetäytyminen kertoo kansalaisyhteiskunnan paineesta, joka on lännessä on ollut todella vahvaa. On ollut hienoa havaita, mitä kaikkea ihmiset ovat valmiita tekemään ukrainalaisten hyväksi.
Rehn sanoo kannattaneensa Suomen Nato-jäsenyyttä vuodesta 1994, jolloin hän kirjoitti artikkelin Ulkopolitiikka-lehteen. Siinä hän mainitsi erikseen myös Ukrainan yhtenä eurooppalaisista ruutitynnyreistä. Artikkelista oli hänelle myös henkilökohtaisia seurauksia.
– Tämä artikkeli oli yksi syy, miksi sain kenkää keskustan varapuheenjohtajan tehtävästä. Olin vuodesta 1990 kannattanut aktiivisesti liittymistä Euroopan unioniin, joten minulla oli pitkiä miinuksia EU:n vastustajien silmissä. Sitten kehtasin vielä alkaa pohtia Nato-jäsenyyttä. Se oli viimeinen niitti, Rehn sanoo.
Hän painottaa kansallista yhteisymmärrystä Nato-kysymyksestä, jotta voidaan kestää paremmin se paine ja vastatoimet, jotka mahdollisesta jäsenyydestä seuraa.
– Tärkeää on myös olla syyllistämättä niitä, jotka ovat olleet jossain vaiheessa Nato-jäsenyyttä vastaan tai sen puolesta. Maailma on muuttunut niin paljon. On pidettävä huolta vahvasta kansallisesta puolustuskyvystämme ja huoltovarmuudesta. Yleiseen asevelvollisuuteen nojaava vahva puolustuskyky on kansallisen turvallisuutemme ydintä Suomen geopoliittisen sijainninkin takia.
