– Euroalueen talous oli alkuvuonna piristymässä: yksityinen kulutus kasvoi reaalitulojen mukana ja teollisuudessakin alkoi näkyä jo merkkejä paremmasta. Tälle vuodelle ennustettiin vajaan prosentin talouskasvua, totesi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn hallituksen puoliväliriihessä tiistaina.
Hänen mukaansa Donald Trumpin aloittama kauppasota on luonut poikkeuksellista epävarmuutta, joka jarruttaa myös euroalueen talouden kasvua.
Rehn totesi, että inflaation osalta tullien vaikutukset ovat ristiriitaisia.
– Yhdysvalloissa ne vauhdittavat inflaatiota, mutta euroalueella vaikutus on kahdensuuntainen: yhtäältä tulee hintapaineita, toisaalta heikentynyt kysyntä vaimentaa inflaatiota. Useimmat ekonomistit olettivat myös, että euro heikkenisi Yhdysvaltain tullien seurauksena. Näin ei ole käynyt, päinvastoin.
– Jos Kiina kääntää vientiään Eurooppaan Yhdysvaltain huippukorkeiden tullien takia, jos energian hinta laskee ja jos euro vahvistuu, tullit eivät kiihdytäkään inflaatiota euroalueella, Rehn arvioi.
EKP:n ohjauskorko on nyt 2,25 prosenttia ja rahoitusmarkkinoilla sen odotetaan Rehnin mukaan laskevan edelleen alle kahteen prosenttiin vuoden loppuun mennessä.
– Korkojen lasku tukee talouden kasvua Suomessa ja muualla euroalueella, hän totesi.
Suomen talous virkoaa verkkaiseen kasvuun
Pääjohtajan mukaan Suomen talous on alkanut verkkaisesti toipumaan taantumasta.
– Vielä reilu kuukausi sitten tehdyn SP:n väliennusteen mukaan BKT kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia ja vauhti kiihtyisi lähelle kahta prosenttia vuoteen 2026 mennessä.
Suomessa työttömyysaste on jatkanut nousuaan ja oli helmikuussa 9,1 prosenttia.
– Maaliskuussa ennustimme työllisyystilanteen alkavan vähitellen parantua kasvun pikkuhiljaa piristyessä, Rehn sanoi.
Silti Rehnin mukaan kauppasodan vaikutukset näkyvät ja tuntuvat myös Suomessa.
– Arviomme mukaan Yhdysvaltojen tullit ja vastatullit voivat leikata ison osan tälle vuodelle ennustetusta kasvusta. Merkittävä osa vuoden 2025 negatiivisesta kasvuvaikutuksesta johtuu kauppapoliittisen epävarmuuden kasvusta. Lisäksi pysyvät tullikorotukset ja vastatullit hidastaisivat Suomen talouskasvua pitkäkestoisesti.
Rehn muistutti, että epävarmuus oli jo korkealla ennen Trumpin 2. huhtikuuta tullipäätöstä.
– Sen jälkeen on soudettu ja huovattu ja epävarmuus on pysynyt poikkeuksellisen korkealla. Tämä jatkuva turbulenssi on myrkkyä investoinneille.
– Tilanteessa, jossa Venäjän laiton ja brutaali sota jatkuu Ukrainassa, viimeinen asia mitä tarvitsemme, on kauppasota liittolaisten välillä, Rehn totesi.
Hänen mukaansa Euroopan kannattaa myös panostaa entistä enemmän kauppasuhteiden kehittämiseen eli vapaakauppasopimusten solmimiseen muun maailman kanssa – erityisesti nousevien talouksien ja ns. globaalin etelän kanssa.
EU:lla on nyt voimassa 44 vapaakauppasopimusta, joiden piirissä on 76 kumppanimaata, mikä kattaa lähes puolet unionin ulkomaankaupasta.
– Näihin maihin kuuluvat esimerkiksi Japani, Etelä-Korea ja Kanada, Rehn sanoi.
Sopimukset helpottavat kaupankäyntiä ja avaavat markkinoita myös suomalaisille yrityksille.
– Uusia sopimuksia neuvotellaan parhaillaan Australian, Indonesian ja Intian kanssa. Seuraava iso askel olisi Mercosur-sopimuksen ratifiointi. Latinalaisen Amerikan demokratiat ovat Euroopalle luonnollisia kumppaneita, Rehn totesi.
Yhteinen puolustus ja kestävä rahoitus Euroopassa
Pääjohtaja sanoi, että Venäjän hyökkäyssota ja yleinen epävarmuus ovat tehneet selväksi, että Euroopan on vahvistettava yhteistä puolustustaan.
– EU:n uusien taloussääntöjen mahdollistamat joustot antavat liikkumatilaa investoida turvallisuuteen, kunhan pitkän aikavälin velkakestävyys varmistetaan. Koska puolustuksen rahoitustarve on pysyvä, tarvitaan pysyviä rahoituslähteitä ja tehokkaita välineitä.
Rehnin mukaan yhteinen puolustus ei ole vain turvallisuuskysymys, se on myös eurooppalainen julkishyödyke.
– Siksi sen rahoitus tarvitsee yhteisiä ratkaisuja. EU:n velkakirjoilla on sijoittajien silmissä vahva asema, ja niiden kysyntä kasvaa etenkin nykytilanteessa, jossa Yhdysvaltojen talouspolitiikkaa pidetään yhä epävarmempana.
– Puolustusmenojen lisäämisestä on meillä perustellusti laaja kansallinen yksimielisyys. Yhtä kaikki ennusteiden mukaan velkasuhteemme nousee viiden vuoden kuluttua 90 prosentin tasolle.
Rehn huomautti, että vaikka Suomen velkasuhde on noussut nopeasti, luottoluokittajat ovat luottaneet Suomen velkakestävyyteen.
– Pienenä avotaloutena Venäjän naapurissa olemme silti julkisen talouden osalta haavoittuvia ulkoisille muutoksille, hän varoitti.
Rehn uskoo vakaasti siihen, että Suomi hyötyisi Ruotsin mallista, jossa puolueet sopivat yhdessä yli hallitus-oppositio –rajan julkisen talouden rakenteellisesta tasapainotavoitteesta vaalikausien yli.
– Valtiopäivät asettaa Ruotsissa tasapainotavoitteen joka 8. vuosi vaalikauden loppupuolella niin, että uusi tavoite koskee ennakoivasti seuraavia vaalikausia. Ruotsin julkinen velka on noin puolet Suomen vastaavasta. Jos se toimii Ruotsissa, niin miksei se voisi toimia Suomessa, Rehn kysyi?
