Danske Bankin Lasikatto lompakossa 2025 -tutkimuksen mukaan vain kolmannes suomalaisista (35 %) tietää hyvin tarkasti oman kotitaloutensa kuukausitulot. Joka viides (20 %) suomalainen ei tunne taloutensa tuloja ollenkaan tai vain karkealla tasolla.
Asiaa tutkittiin viimeksi vuonna 2022, ja silloin 40 prosenttia tuntevansa taloutensa tulot hyvin tarkasti ja 18 prosenttia ei lainkaan tai vain karkealla tasolla.
Kaikki vastaajat eivät ole tietoisia siitä, miten paljon heidän kotitaloudellaan on asuntolainaa. Tutkimuksen mukaan 69 prosenttia vastaajista tietää kotitaloutensa asuntolainen määrän.
Kymmenen prosenttia kertoo, ettei tiedä lainkaan tai tietää vain karkealla tasolla oman kotitaloutensa asuntolainan suuruuden.
Sijoitusten ja säästöjen tilanne tunnetaan asuntolainatilannetta heikoimmin. Vastaajista 40 prosenttia tietää, miten paljon kotitaloudella on sijoituksia tai säästöjä. Vastaajista 20 prosenttia, eli reilu viidennes kertoo, että ei tiedä juuri lainkaan tai tietää tilanteen karkealla tasolla.
Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipellon mukaan avoin rahapuhe on parisuhteen talouden hallinnan peruspilari.
– Kun parisuhteen osapuolet tuntevat koko kotitalouden luvut, taloudellisella tasa-arvolla on paremmat mahdollisuudet toteutua. Yksi konkreettinen tapa hallita kotitalouden raha-asioita, on avata perheen yhteinen taloustili, jonne voidaan siirtää yhteisiä menoja varten rahaa esimerkiksi suhteessa kummakin tuloihin, hän sanoo.
Naimisissa olevat ja sinkut tietävät kotitaloutensa kuukausitulot avopareja paremmin. Ne, jotka kokevat olevansa parisuhteessaan taloudellisesti heikommassa asemassa, tuntevat kotitaloutensa tulot selvästi muita heikommin. Myös ikä näkyy kyselyn tuloksissa. Mitä vanhempi vastaaja on, sitä tarkemmin hän sanoo tuntevansa kotitaloutensa kuukausitulot.
Kyselytutkimuksen tiedot kerättiin sähköpostikyselynä 13.1.–25.1.2025 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Tutkimuksen kohderyhmään kuuluvat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaista aikuisväestöä vastaavaksi iän (18 v.+), sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Kokonaistuloksissa (n=2 024) keskimääräinen virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.
