Espoolaisesta Henrik Vuornoksesta tuli kansanedustaja tammikuussa 2025. Eduskuntavaaleissa 2023 hän oli Uudellamaalla kokoomuksen listan 13. eniten ääniä kerännyt ehdokas ja toiseksi eniten ääniä kerännyt ehdokas, joka ei päässyt läpi.
Listan läpimenneistä Pekka Toverista tuli sittemmin europarlamentaarikko ja Kai Mykkäsestä Espoon kaupunginjohtaja. Näin eduskuntaan nousivat varasijalta ensin Martin Paasi ja sitten Vuornos.
Nyt Henrik Vuornos on ilmeisesti eduskunnan ainoa kansanedustaja, joka ei ole tehnyt vaalirahoituksestaan ilmoitusta.
Miksi? Koska vaalirahoitusilmoituksen ovat velvollisia tekemään vain valituksi tai varasijalle tulleet. Varasijoja taas tulkitaan olevan vain yksi.
Sama tilanne on nähty aiemmillakin vaalikausilla. Ja jos nyt kuntavaalituloksen myötä SDP:n Ilmari Nurminen valitaan Tampereen pormestariksi, hänen tilalleen eduskuntaan tulee SDP:n rannalle jääneistä Pirkanmaalla toiseksi eniten ääniä saanut Hanna Laine, jolla myöskään ei ole vaalirahoistaan ilmoitusvelvollisuutta.
Toisella tai kolmannella varasijalla olevalla kansanedustajaehdokkaalla ei ole edes mahdollisuutta tehdä vaalirahoitusten ilmoituspalvelussa tätä ilmoitusta.
– Pidän tätä vähän omituisena, Henrik Vuornos sanoo.
– Useammalla kaudella eduskuntaan on noussut toiselta ja jopa kolmannelta varasijalta kansanedustajia. Tällä hetkellä velvoite koskee vain ensimmäistä varaedustajaa. Kyllä ajattelen, että ehkä olisi syytä muuttaa lainsäädäntöä niin, että vaalirahoitusilmoituksen tekeminen koskisi vaikkapa kolmea ensimmäistä varasijalla olijaa.
Ilmoituksen jättöhetken pitäisi Vuornoksen mielestä olla ilman muuta heti vaalien jälkeen, kun tositteet ovat tallella ja tapahtumat muistissa. Vuornos arvelee, ettei itse millään nyt muistaisi kaikkea yli kahden vuoden takaista. Hänen vaalibudjettinsa oli noin 60 000 euroa.
– Jos vähän kaivelisi, niin varmaan muistuisi mieleen. Mutta olisi varmasti perusteltua laajentaa ilmoitusvelvollisuutta, Vuornos toteaa.
