Koko Euroopassa kipuillaan energian hinnasta. Sähkön, kaasun ja öljyn hintojen nousu haittaa kaikkia toimialoja ja kuluttajia.
Energiakriisi koskettaa jokaista eri tavoin. Erittäin rajusti se on iskenyt Suomen logistiseen ketjuun. Kun reilussa vuodessa dieselin hinta on noussut jopa 60 senttiä litralta, se tarkoittaa raskaimmissa ajoneuvoyhdistelmissä kymmenien tuhansien eurojen lisäkustannusta ajoneuvoa kohti. Ymmärrän toki työssä käyvien suomalaisten huolen, mutta kuljetusyrittäjät ajavat päivittäin jopa satoja kilometrejä kalustolla, joka kuluttaa 70 litraa sadalla kilometrillä. Tällöin lisälasku voi olla 50 000 euroa vuodessa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Kuljetusyrittäjien monet huolestuneet yhteydenotot kertovat siitä, että kannattavuus on totisesti koetuksella.
Kustannuksia on nostanut paitsi öljyn maailmanmarkkinahinta, myös parafiinisen dieselin veronkorotus – kaksi senttiä per litra – sekä jakeluvelvoitteen kasvaminen. Uusiutuvan polttoaineen hinta on korkealla, ja tämä varmasti yllätti kaikki jotka Suomen muuta Eurooppaa korkeampaa tavoitetta ovat ajaneet. Tämä herättää myös kysymyksen, onko meillä varaa nykyisellä uusiutuvan polttoaineen tarjonnalla korottaa jakeluvelvoitetta tai edes pitää sitä päätetyllä tasolla? Myös muu kustannustason nousu vaikuttaa. Nykyaikaisissa kuorma-autoissa käytetään yhtenä päästövähennyskeinona niin sanottua AD-Blue-ainetta, jonka hinnannousuun vaikuttaa valmistuksessa tarvittavan maakaasun hinnannousu.
Kuljetusala esitti yhdeksi ratkaisuksi ammattidiesel-järjestelmää. Se sai laajaa tukea niin hallitus- kuin oppositiopuolueiltakin. Myös monet auto- ja tiealan sekä kaupan alan järjestöt asettuivat sen taakse.
Hallitus on nyt ilmoittanut, että sen valmistelu aloitetaan ja ansaitsee siitä kiitoksen. Ammattidiesel ei ratkaise akuuttia kustannuskriisiä, sillä pelkkä lainsäädännön valmistelu vie aikansa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että se ei saa viedä niin pitkään kuin ministeriössä ajatellaan. Malli on koeponnistettu monessa EU-maassa.
Esityksemme taustalla ovat näköpiirissä olevat päästövähennyskeinot ja kasvavat kuljetuskustannukset pitkän ajan kuluessa. Entistäkin tiukemmat päästövähennyskeinot haastavat koko logistiikkatoimialaa. Suomen ja suomalaisten toimijoiden pitäisi olla nyt erityisen tarkkana, sillä kilpailukykymme syrjäisenä maana suhteessa päämarkkinoihin perustuu kuljetusten ja logistiikan toimivuuteen.
Kyse on ei ole vain kuljetusalasta, vaan Suomen kilpailukyvystä laajemmin. Usein kuulemme yrityksien sijoittumispäätöksissä perusteena logistiset kustannukset. On se sitten yrityksen tuotantolaitoksen sijoittuminen muualle Eurooppaan tai kotimaassa toimivan yrityksen sijoittumispäätös jollekin alueelle.
Yrityksistä tulevat signaalit ovat usein tämän kaltaisia: kuljetuskustannusten ero painoi, pitkä etäisyys oli liikaa, logistiikan toimivuus ratkaisi tai päästökaupan ulottamisaie merenkulkuun tuo lisähaastetta. Myös Suomen kuuluisa 1 500 kilometrin takamatka viennin päämarkkina-alueille mainitaan.
Suomeen tehtävissä investoinneissa kuljetus- ja logistiikkakustannuksilla on siis iso merkitys. Tämä kaikkien pitäisi nyt ymmärtää.
Vaikka nyt on otettu yksi merkittävä askel ammattidieselissä – toivon erittäin nopeaa valmistelua – olisi syytä aloittaa laaja hallituksen ja elinkeinoelämän yhteinen työ, jossa arvioidaan Suomen kansainvälistä logistista kilpailukykyä, kuljetuskustannusten kehittymistä päästövähennystoimien myötä ja niiden vaikutusta Suomessa tehtäviin investointeihin, työpaikkoihin ja tietenkin myös kuljetusalan yritysten toimintaan.
Kysymys on kaikista yrityksistä, työpaikoista ja Suomen menestyksestä.
